Ongelmaruutujen sijainti

Kahdella kolmesta pelastustoimen alueesta on tarkastelujaksolla ollut sellaisia riskiluokkien I ja II riskiruutuja, joissa ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on jäänyt jokaisena tarkasteluvuotena alle 50 %:n vähimmäistavoitteen. Riskiruutujen määrällä mitattuna tällaisia ongelmaruutuja on viisinkertaisesti riskiluokassa I. Riskiluokan I ongelmaruutuja on eniten Uudenmaan maakunnassa sijaitsevilla (Helsinki, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa) sekä Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen pelastustoimen alueilla. Ruutujen osuuteen suhteutettuna erottuvat myös Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Savon ja Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueet. Riskiluokan II ongelmaruutuja on eniten Länsi-Uudenmaan, Oulu-Koillismaan ja Pohjois-Savon pelastustoimen alueilla. Vain neljällä pelastustoimen alueella ei esiintynyt yhtään ongelmaruutua missään riskiluokassa.

Ongelmaruudut on yksilöity selvityksen liiteaineistossa. Riskiluokan I osalta ongelmaruudut sijaitsevat pääosin pelastustoimen alueen suurimmassa kunnassa. Riskiluokan II osalta ongelmaruutuja on muidenkin kuin suurimpien kuntien alueilla. Uudellamaalla myös maakunnan pienemmissä kunnissa on riskiluokan I ruutuja, ja osa näistä on ongelmaruutuja. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna ongelmaruutuja on eniten Uudellamaalla Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla. Uudenmaan ulkopuolella puutteet kohdistuivat Turkuun, Kotkaan, Jyväskylään, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun.

Erityistä pääkaupunkiseudun riskiluokan I ongelmaruuduissa on se, että nämä ruudut muodostavat paikoin suuria yhtenäisiä alueita myös kuntien eli pelastustoimen alueiden sauma-alueille (kuva 7). Pahimmillaan ongelmaruudut muodostavat jopa yli 20 km2 kokoisia yhtenäisiä alueita, joihin sijoittuu kokonaisia kaupunginosia. Uudenmaan maakunnan ulkopuolella ei muodostu pääkaupunkiseudun kaltaisia yhtä suuria yhtenäisiä ongelmaruuduista muodostuvia alueita. Muualla maassa suurimmat yhtenäiset alueet olivat Turussa (6 ruutua), Kuopiossa (6 ruutua), Jyväskylässä (4 ruutua), Kotkassa (3 ruutua), Tampereella (3 ruutua) ja Oulussa (2 ruutua). Muilla pelastustoimen alueilla ei muodostunut yhtenäisiä alueita tai vähimmäistavoite jäi toteutumatta vain yksittäisissä riskiluokan I ruuduissa. Riskiluokassa II yhtenäinen muutaman ongelmaruudun alue muodostui Länsi-Uudenmaan, Oulu-Koillismaan ja Pohjois-Savon pelastustoimen alueilla.

Ongelmaruutuja on paljon myös pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkasteltuna. Kuudellatoista pelastustoimen alueella on lisäksi riskiruutuja, joissa 50 %:n vähimmäistavoite ei ole toteutunut yhtenäkään tarkasteluvuotena ensimmäisen yksikön eikä pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta.

 

Kuva 7. Ongelmaruutujen (ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajalla tarkasteltuna) muodostamat yhtenäiset alueet pääkaupunkiseudulla.