Tehtävämäärät ja henkilövahinkoriskit ongelmaruuduissa

Suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa ongelmaruuduissa on tavallisesti vähemmän pelastustehtäviä kuin niissä riskiruuduissa, joissa toimintavalmiusajan vähimmäistavoite on toteutunut ainakin jonain tarkasteluvuonna (kuva 8). Tilanne vaihtelee pelastustoimen alueittain – Kymenlaaksossa ongelmaruuduissa on paljon kiireellisiä pelastustehtäviä, ja Pohjois-Savossa Kuopiossa riskiruudussa, jossa on kaikkein suurin määrä kiireellisiä pelastustehtäviä, ei toimintavalmiustavoitetta ole saavutettu tarkastelujaksolla minään vuonna. Kaiken kaikkiaan riskiluokan I ongelmaruuduissa tapahtuu joka 15. ja riskiluokan II ongelmaruuduissa joka 260. koko maan kiireellisistä pelastustehtävistä.

Selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös riskiluokan I ongelmaruutujen ruutukohtaista henkilövahinkoriskiä. Henkilövahinkoriski laskettiin kussakin ruudussa onnettomuuksissa loukkaantuneiden lukumäärän vuosien 2013-2016 keskiarvona. Ongelmaruutujen henkilövahinkoriskiä verrattiin kyseisen pelastustoimen alueen riskiluokan I kaikkien riskiruutujen vastaaviin keskiarvoihin. Tarkastelusta voi todeta, että ongelmaruutujen joukossa oli useita ruutuja, joissa henkilövahinkoriski on tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella suurempi kuin pelastustoimen alueen kaikkien riskiluokan I riskiruutujen vastaavat keskiarvot. Henkilövahinkoriskitaulukko on liiteaineistossa. Selvityksen yhteydessä ei arvioida toimintavalmiusajan ja loukkaantumisriskin välistä yhteyttä. Kohonnut henkilövahinkoriski on kuitenkin seikka, joka tulee huomioida onnettomuusriskeihin vastattaessa ja siten palvelujen tasosta päätettäessä.

Kuva 8. Riskiruutukohtaiset tehtävämäärät ja onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrät riskiluokan I ruuduissa Helsingissä vuosina 2013-2016. Ongelmaruudut (ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajalla tarkasteltuna) on merkitty punaisella.