Johdanto

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus

Tehtävänä oli arvioida toisen asteen koulutuksen saavutettavuutta. Arviointi koski nuorten lukiokoulutusta ja toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta. Ammatilliset erityisoppilaitokset eivät olleet arvioinnissa mukana. Edellinen vastaava arviointi tehtiin vuonna 2013.

Perustuslain (731/1999) mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisesti tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Lukiolain (629/198) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvan. Koulutustarjonnasta päättää koulutuksen järjestäjä vuosittain koulutustehtävänsä mukaisesti. Laki koulumatkatuesta (48/1997) määrittelee, että tukea voidaan myöntää vähintään 10 kilometrin ja enintään 100 kilometrin matkalle. Toisen asteen koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää opiskelijoille kuljetusta eikä majoitusta. Harvaan asutuilla alueilla jotkut koulutuksen järjestäjät kuitenkin tarjoavat opiskelijoille asuntolapalveluita sekä kuljetustukea pitkämatkalaisille.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman linjaaman tavoitteen mukaan Suomi on kymmenen vuoden kuluttua maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Hallitusohjelman mukaan Suomesta tulee koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteisiin kuuluu modernisoida oppimisympäristöjä ja hyödyntää oppimisessa digitalisaatiota ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia. Tavoitteena on myös vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten sekä koulutuksen keskeyttäneiden määrää. Tavoitteisiin kuuluu myös lisätä koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta, nostaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä ja purkaa koulutusviennin esteitä. Olennaisessa osassa hallitusohjelmaa on myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä, uudistaa koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen sekä huolehtia alueellisesti kattavasta koulutuksesta, kuten myös tiivistää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Muita tärkeitä osaamisen tavoitteita ovat muun muassa taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamiseksi sekä nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2015–2018 on arvioitu, että vuonna 2015 peruskoulusta välittömästi lukiokoulutukseen sijoittuu 52 prosenttia ja ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen 43 prosenttia nuorista.

Tässä raportissa alueellista saavutettavuutta arvioitiin tarkastelemalla kuinka suurelle osalle alueen 16-vuotiaista oli tarjolla lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta vähintään yhdellä ja vähintään kolmella eri koulutusalalla 10 kilometrin ja 30 kilometrin etäisyydellä nuoren asuinpaikasta.

Arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksen karttaruuduttaista väestöaineistoa ja Vipunen-tietokannan sekä aluehallintovirastojen toisen asteen koulutuksen opetuspisteiden koulutustarjonta- ja paikkatietoja. Maantieteellistä saavutettavuutta arvioitiin mittaamalla peruskoulun päättävän ikäluokan eli 16-vuotiaiden asuinpaikan etäisyys toisen asteen koulutuksen opetuspisteisiin. Mittaus tehtiin muodostamalla jokaisen opetuspisteen ympärille pyöreät 10 ja 30 kilometrin säteiset puskurit. Niiden sisään sijoittuneiden nuorten määrää verrattiin ulkopuolelle jääneiden määrään.

Nuorten asuinpaikan etäisyys opetuspisteistä laskettiin suorina etäisyyksinä. Todellinen matka opetuspisteeseen saattoi näin olla jonkin verran pitempi, eli tämä saattoi aiheuttaa tilastossa hieman todellista paremman saavutettavuuden. Arvioinnissa vuoden 2015 saavutettavuuslukuja verrattiin vuosien 2011 ja 2013 lukuihin niin, että kaikkien vuosien tiedot noudattivat vuoden 2015 kuntarajoja. Laitoksissa asuvat nuoret olivat saavutettavuuslaskelmissa mukana, mikäli heidän osoitetietonsa olivat selvillä.

Yhteishakuun liittyvään arviointikysymykseen otettiin mukaan sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus. Sukupuolivaikutuksia arvioitaessa selvitetään ja arvioidaan päätösten ja toiminnan vaikutuksia naisten ja miesten kannalta sekä tasa-arvon toteutumisen kannalta. Tämä on tarpeellista, koska päätökset ja toiminta voivat näennäisesti olla sukupuolineutraaleja, mutta kohdistua silti eri tavoin eri sukupuoliin vahvistaen eriarvoisuutta tai painostaen jäykkiin sukupuolirooleihin. Lähtökohtana on sukupuolijaotellun tiedon hankkiminen sekä toimintojen ja palvelujen tai esimerkiksi arvioitavan kohteen sukupuolirelevanssin arviointi.

 

Lähitulevaisuuden näkymät

Manner-Suomessa peruskoulun päättäneitä oli vuonna 2015 yhteensä 57 955. Etelä-Suomen alueella peruskoulunsa päätti 23 704 nuorta. Poikien osuus päättöluokkalaisista (51,5 %) oli hivenen suurempi kuin tyttöjen (48,5, %).

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuodesta 2015 alkaen 16-vuotiaiden ikäluokka pienenee koko maassa vuoteen 2018 mennessä noin 2,2 prosenttia. Ennusteen mukaan ikäluokan koko kasvaa tasaisesti vuoden 2018 jälkeen ja ylittää nykyisen tason vuonna 2020. Nuorten osuus väestöstä uhkaa kuitenkin yhä pienentyä ja huoltosuhde heiketä. Ennusteessa on alueellisia eroja. Etelä-Suomessa 16-vuotiaiden ikäluokka on pienimmillään keskimäärin vuonna 2016, mutta maakunnittain on eroja. Ennuste ilmaisee, mihin väestönkehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Ikäluokkien koon odotetut muutokset vaikuttavat kuitenkin muun muassa tehtäviin koulutusratkaisuihin. Oppilaitosverkko on viime vuosina ollut pienenemässä johtuen lähinnä siitä, että oppilaitoksia on yhdistetty isommiksi kokonaisuuksiksi.

Kiinnostus lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta kohtaan on vaihdellut viime vuosina. Vuonna 2015 lukiokoulutukseen haki suoraan peruskoulusta noin 60 prosenttia. Ammatilliseen peruskoulutukseen haki lähes yhtä paljon suoraan peruskoulusta kuin aikaisemmin peruskoulun päättäneitä nuoria.

Työn luonne ja työelämän vaatimukset sekä työmarkkinatilanne muuttuvat yhä ripeämmin. Ammatteja katoaa ja uusia ammatteja syntyy. Työ- ja arkielämän tieto-, taito- ja osaamisvaatimukset kasvavat entistä nopeammin. Tarvitaan laaja-alaista sivistystä, kansalais- ja elämänhallintataitoja sekä monipuolista ammattiosaamista ja työelämätaitoja. Laaja-alaisuuden ohella tarvitaan vahvaa ja syvällistä ammattialakohtaista ammattitaitoa.