Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

  • Perusopetuksen koulujen määrä väheni edelleen, erityisesti vuosiluokkien 1−6 koulut. Eniten muutoksia oli Uudenmaan maakunnassa. Koulut keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin. Vuosiluokkien 1−9 eli yhtenäiskoulujen koulujen määrä kasvoi. Vuosiluokkien 1−9 ja yli 300 oppilaan koulujen määrä lisääntyi Etelä-Suomessa 11 koululla. Alaluokkien oppilasmäärät kasvoivat kaikissa muissa maakunnissa lukuun ottamatta Kymenlaakson maakuntaa. Yläluokkien oppilasmäärät laskivat muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla, tosin oppilasmäärien lasku on hidastumassa myös Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Vuonna 2015 Etelä-Suomen alueella keskimäärin 94 prosenttia 7−12 vuotiaista ja 86 prosenttia 13−15-vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa perusopetusta antavasta koulusta. Saavutettavuus heikkeni alaluokkaikäisillä lähes kaksi prosenttiyksikköä ja yläluokkaikäisillä puolitoista prosenttiyksikköä.
  • Väestöennusteen mukaan 7−12- vuotiaiden määrä kasvaa Etelä-Suomen alueella noin kolme prosenttia ja 13−15-vuotiaiden määrä kasvaa noin 11 prosenttia vuoteen 2025 .
  • Vuodesta 2013 kuljetusedun saavien määrä on vähentynyt Etelä-Suomessa noin 1 100 oppilaalla. Samaan aikaan perusopetuksen oppilaiden määrä on kasvanut 4 400 oppilaalla. Perusopetuksen oppilaista, lisäopetuksen ja erityisen tuen päätöksen saaneet mukaan lukien, kuljetusedun on saanut vajaa viidennes oppilaista. Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa kuljetettavien osuus on ollut yli 20 prosenttia. Majoitusedun saaneiden määrä on hieman vähentynyt, ja Etelä-Suomessa he ovat sata prosenttisesti erityisen tuen päätöksen saaneita.
 

Toimenpide-ehdotukset

  • Koulutuksen järjestäjien on pyrittävä säilyttämään kouluverkko sellaisena, että ainakin vuosiluokkien 1–6 oppilaat voivat käydä koulua mahdollisimman lähellä. Kuntien on yhteistyössä suunniteltava niiden raja-alueilla asuvien lasten opetuspalvelujen järjestämistä. 
  • Valtion keskushallinnon tulee omilla toimenpiteillään tukea kuntia löytämään sellaisia ratkaisumalleja, joilla perusopetuspalvelut voidaan turvata lähipalveluna myös haja-asutusalueilla. Tästä esimerkkeinä voisivat olla kuntien rajojen ylittävän yhteistyön tukeminen opetuspalvelujen järjestämisessä, uudenlaiset etä- ja lähiopetuksen yhdistelmät sekä varsinkin haja-asutusalueen koulujen kehittäminen yhä enemmän monipalvelukeskuksiksi tulevaisuuden muuttuvassa kunnassa.
  • Kuntien on pyrittävä suunnittelemaan kuljetukset ja oppilaiden työjärjestykset niin, ettei päivittäinen tai viikoittainen työmäärä ja ajankäyttö koulumatkoineen muodostu oppilaan hyvinvoinnin kannalta liian rasittavaksi.
  • Käsite lähipalvelu esi- ja perusopetuksen järjestämisessä on tarkennettava säädöstasolla. 
  • Tilastokeskuksen on selkeytettävä oppilaitoskäsitettä niin, että koko maassa saadaan koottua kaikki perusopetusta järjestävät opetuspisteet ja niissä olevat luokkatasot. Pääkoulut eivät kuvaa saavutettavuustilannetta riittävästi. Jos halutaan täsmällinen tieto saavutettavuudesta, on selvitettävä oppilaiden todellinen koulumatka.