Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus

Johtopäätökset

  • Etelä-Suomen alueella on 91 prosentille ikäluokasta tarjolla lukiopaikka 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta. Lukiokoulutuksen saavutettavuus on säilynyt melko hyvänä Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä, mutta heikentynyt jonkin verran muissa maakunnissa. Manner-Suomessa vastaava osuus on 85 prosenttia. Saavutettavuus on laskenut puolitoista prosenttiyksikköä vuodesta 2013.
  • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen saavutettavuus on pysynyt melko samalla tasolla, hieman jopa parantunut, ja edelleen noin 88 prosentille peruskoulun päättävistä nuorista on tarjolla toisen asteen ammatillista koulutusta enintään 10 kilometrin etäisyydellä heidän asuinpaikastaan. Heikommin ammatillinen koulutus on Etelä-Karjalan nuorten saavutettavissa. Manner-Suomessa vastaava saavutettavuusaste on 78 prosenttia.
  • Kolmen eri ammatillisen koulutusalan alueellinen saavutettavuus 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta säilyi edelleen samalla hyvällä tasolla, Etelä-Suomen alueella 83 prosentille nuorista on tarjolla kolmen eri koulutusalan koulutuspaikka. Vaikeinta kolmen ammattialan koulutuksen saavutettavuus oli Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen nuorille. Manner-Suomessa vastaava osuus on 70 prosenttia.
  • Yhteishakuun osallistuvat lähes kaikki, Etelä-Suomessa 0,3 prosenttia ei hakenut yhteishaussa. Edelleen reippaasti yli puolet peruskoulun päättävistä haki lukiokoulutukseen. Heistä 92 prosenttia ottaa koulutuspaikan vastaan. Ammatilliseen koulutukseen haki peruskoulun aiemmin suorittaneita lähes yhtä paljon kuin nuoria suoraan peruskoulusta. Aiemmin peruskoulun suorittaneista noin joka toinen ottaa koulutuspaikan vastaan. Peruskoulun päättävistä 55 prosenttia sijoittuu lukiokoulutukseen ja 37 prosenttia ammatilliseen peruskoulutukseen eli lukio on vahvistanut asemiaan.
  • Tytöt hakevat ja menevät edelleen mieluimmin lukiokoulutukseen. Uudellamaalla osuudet ovat lähempänä toisiaan kuin muissa maakunnissa tai Manner-Suomessa. Poikien osuus ammatilliseen koulutukseen pääsevistä on suurempi kuin tyttöjen. Poikkeuksen edelliseen tekevät Päijät-Hämeen maakunnan tytöt, joita on niukka enemmistö ammatillisen koulutuspaikan vastaanottaneissa.

Toimenpide-ehdotukset

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön on huolehdittava siitä, että nuorille on tarjolla riittävä määrä toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja, jotta mahdollisimman moni pääsee tutkintoon johtavaan koulutukseen välittömästi peruskoulun jälkeen.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien on otettava huomioon peruskoulusta suoraan hakevat,  mutta myös hakuvuotta aiemmin peruskoulun suorittaneiden pääsy opintoihin.
  • Koulutuksen järjestäjien on toisen asteen koulutuksen koulutusalatarjonnan ennakoinnissa ja suunnittelussa tunnistettava paitsi nuorten koulutustoiveet, myös alueellisen elinkeinoelämän tarpeet.
  • Kuntien on huolehdittava perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opinto-ohjauksen saatavuudesta ja riittävyydestä.
  • Kuntien on myös panostettava oppilas- ja opiskelijahuollon yhdenvertaiseen saatavuuteen, jotta nuoret voivat läpäistä aloittamansa opinnot.
  • Opinto-ohjauksessa on kannustettava nuoria punnitsemaan myös omalle sukupuolelle ei-tyypillisiä oppiaine- ja koulutusvalintoja.
  • Koulutuksen järjestäjien on edistettävä toisen asteen koulutuksen verkostoitumista, elinikäisen ohjauksen ja monimuoto-opetuksen kehittämistä ja teknologian tehokasta hyödyntämistä.
  • Eri oppilaitosten ja oppilaitosmuotojen välistä yhteistyön kehittämistä on syytä jatkaa.