Käytettävissä olevat palvelut ja henkilöstömitoitus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Onko peruskouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla käytettävissä opiskeluhuoltopalveluja ja millainen on palvelujen henkilöstömitoitus?

Oppilas- ja opiskelijahuoltolailla on ollut myönteinen vaikutus erityisesti peruskoulujen koulukuraattori ja koulupsykologipalveluihin saatavuuteen Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Myös koululääkäripalveluiden saatavuus on parantunut tasaisesti lukuvuodesta 2008–2009 lähtien (Kuvio 14.6.1)

Lukuvuonna 2014–2015 koulupsykologipalveluita oli vähiten käytettävissä Kymenlaaksossa, jossa noin 12 %:ssa peruskouluja ei ollut koulupsykologipalveluita. Kuraattoripalveluita oli vähiten käytettävissä Kanta-Hämeessä, jossa noin 15 %:ssa peruskouluja ei kartoituksen mukaan ollut kuraattoripalveluita. Kouluterveydenhoitajien palveluita oli sen sijaan käytettävissä kaikissa maakunnissa. Myös koululääkäripalveluita oli saatavilla yli 80 % kaikissa maakunnissa. (Kuvio 14.6.2.)

Etelä-Suomessa lukioiden käytettävissä olevat psykologi- ja kuraattoripalvelut olivat parantuneet lukuvuodesta 2007–2008 lähtien. Lukuvuonna 2013–2014 psykologi oli käytettävissä 80 prosentissa ja kuraattori 84 prosentissa Etelä-Suomen lukioissa. Kouluterveydenhoitajapalveluita oli saatavissa kaikissa alueen lukioissa. Koululääkäripalveluiden tilanne oli hieman heikentynyt edellisestä seuranta-ajankohdasta. Lukuvuonna 2013–2014 lääkäripalveluita oli käytössä 82 prosentissa lukioista. (Kuvio 14.6.3)

Kaikissa Etelä-Suomen maakuntien lukioissa oli puutteita psykologin palveluissa lukuvuonna 2013–2014. Heikoin tilanne oli Etelä-Karjalassa, jossa noin puolessa lukioista ei ollut psykologipalveluita. Kuraattoripalveluita oli käytössä kaikissa Etelä-Karjalan lukioissa. Lähes yhtä hyvä tilanne oli Uudellamaalla, mutta muissa maakunnissa yli 30 %:ssa lukioita kuraattoripalvelut puuttuivat. Lääkäripalvelut olivat käytössä kaikissa Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan lukioissa. Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa ei ollut tietoa lääkäripalveluiden tarkasta tilanteesta. (Kuvio 14.6.4.)

Psykologipalveluita oli käytössä alle puolessa Etelä-Suomen ammatillisista oppilaitoksista. Kuraattoripalveluiden käytettävissä olevat palvelut olivat vähentyneet lukuvuoden 2007–2008  tasosta. Käytettävissä olevat koululääkäripalvelujen olivat hieman vähentyneet. Palvelujen saatavuuden arviointia vaikeuttaa puutteellisten tietojen suhteellisen suuri osuus. (Kuvio 14.6.5)

Lukuvuonna 2013–2014 Etelä-Karjalassa kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa oli psykologipalveluita, mutta ei lainkaan kuraattoripalveluita. Uudellamaalla psykologipalveluita oli noin puolessa ja Päijät-Hämeessä noin 60 %:ssa ammatillisia oppilaitoksia. Kymenlaaksossa kuraattoripalveluita oli kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja Uudellamaalla noin 75 %:ssa oppilaitoksia. Ammatillisten oppilaitoksissa tilanne oli hyvin erilainen eri maakunnissa. Lääkärin palveluita oli käytettävissä 80 prosentissa Päijät-Hämeen ja 65 prosentissa Uudenmaan ammattioppilaitoksista. Kymenlaaksossa ammattioppilaitoksissa ei ollut lainkaan lääkärin palveluja ja Etelä-Karjalassa ei ollut tietoa käytettävissä olevista palveluista (Kuvio 14.6.6)

Opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstömitoitus

Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruskouluissa oli kouluterveydenhoitajapalveluja käytössä 6,7 tuntia viikossa sataa oppilasta kohden. Vastaava luku koululääkäreillä oli 0,8 tuntia. Psykologipalveluja oli käytössä 3,1 ja kuraattoripalveluja 4,4 tuntia.  Kuraattori- ja terveydenhoitajapalveluita oli käytettävissä eniten Etelä-Karjalan maakunnassa (Taulukko 14.6.1)

Lukuvuonna 2013–2014 lukioiden opiskeluhuoltopalvelujen keskimääräiset tuntimäärät sataa oppilasta kohti suhteutettuna vaihtelivat Etelä-Suomessa terveydenhoitajan 5,6 tunnista lääkärin 0,9 tuntiin. Kuraattoripalveluita oli käytettävissä 3,2 tuntia ja psykologipalveluita 2,6 tuntia viikossa. (Taulukko 14.6.2)

Ammatillisissa oppilaitoksissa terveydenhoitajapalveluita oli käytettävissä saman verran kuin lukioissa (5,6 tuntia) Psykologipalveluita ei sitä vastoin ollut käytätettävissä Uudenmaan eikä lääkäripalveluita Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa.(Taulukko 14.6.3)

Kuvio 14.6.1. Peruskoulujen käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut lukuvuosina 2008–2009, 2010–2011, 2012–2013 ja 2014–2015

Kuvio 14.6.2. Peruskoulujen käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella lukuvuonna 2014–2015

Kuvio 14.6.3 Lukion käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Etelä-Suomen aluehallintovirastossa lukuvuosina 2007–2008, 2011–2012, 2013–2014

Kuvio 14.6.4. Lukion käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella lukuvuonna 2013–2014

Kuvio 14.6.5. Ammatillisten oppilaitosten käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut lukuvuosina 2007–2008, 2011–2012, 2013–2014

Kuvio 14.6.6. Ammatillisten oppilaitosten käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella lukuvuonna 2013–2014

Taulukko 14.6.1 Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoituksen tunnuslukujen (tuntia viikossa / 100 oppilasta) mediaanit peruskouluissa lukuvuonna 2014–2015.

Taulukko 14.6.2. Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoituksen tunnuslukujen (tuntia viikossa / 100 oppilasta) mediaanit lukioissa lukuvuonna 2013–2014.

Taulukko 14.6.3. Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoituksen tunnuslukujen (tuntia viikossa / 100 oppilasta) mediaanit ammatillisissa oppilaitoksissa lukuvuonna 2013–2014.