Valistus- ja neuvontapalvelujen määrä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka paljon pelastuslaitokset ovat tuottaneet valistus- ja neuvontapalveluja?

Pelastustoimen valistus- ja neuvontapalvelun määrissä on suuria sekä alueellisia että paikallisia eroja. Valtakunnallisen palvelutavoitteen saavutti osa alueen pelastuslaitoksista. Palvelun suurimmat kohderyhmät ovat lapset ja nuoret sekä hoitolaitosten henkilökunta.

Vuonna 2015 pelastuslaitoksen tuottamat valistus- ja neuvontapalvelut tavoittivat Etelä-Suomessa 16 % alueen väestöstä. Tilaisuuksia pidettiin 3 788 ja niihin osallistui 357 668 henkilöä. Yleisin valistuksen ja neuvonnan toteuttamistapa oli turvallisuuskoulutus (63 %). Turvallisuusneuvonnan osuus oli 17 %, messu- tai muiden yleisötilaisuuksien 15 % ja valistuskampanjoiden 5 %. Pelastustoimen valtakunnallisena tulostavoitteena valistus- ja neuvontapalvelujen osalta on tavoittaa vuosittain 20 % alueen väestöstä

Valistukseen ja neuvontaan liittyvä valtakunnallinen määrällinen tulostavoite (20 %) saavutettiin Itä-Uudellamaalla, Keski-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Valistuksen ja neuvontapalveluiden toteutuminen pelastuslaitoksissa on ollut viime vuodet pääosin samansuuntaista. (Kuvio 15.5.1)

Valistuksen ja neuvonnan selkeästi suurimman kohderyhmän muodostavat yhdessä eri-ikäiset lapset ja nuoret, jotka tavoitetaan koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien kautta. Lapsiin ja nuoriin panostamalla saadaan vaikuttavuutta pitkälle tulevaisuuteen. Samalla oppi välittyy lasten ja nuorten mukana myös koteihin. Hoitolaitoksiin kohdennetaan myös paljon turvallisuusasioihin liittyvää valistusta ja neuvontaa. Näissä kohteissa henkilöstön osaamisella on merkittävä vaikutus onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen mahdollisessa onnettomuustilanteessa. (Kuvio 15.5.2)

Valistuksen ja neuvonnan toteutumisessa on ollut jo vuosia huomattavia alueellisia eroja pelastuslaitosten välillä. Asukaslukuun suhteutettuna voi ero valistus- ja neuvontatilaisuuksien määrässä olla pelastuslaitosten välillä moninkertainen. (Kuvio 15.5.3) Ilmiö on samansuuntainen myös pelastustoimen alueiden sisällä, kun tilannetta tarkastellaan kunnittain. Valistuksen ja neuvonnan valtakunnallinen palvelutavoite (20 %) saavutettiin lähes puolessa Etelä-Suomen alueen kunnissa. Valistus- ja neuvontatilaisuuksiin osallistui heikoimmillaan vain muutama prosentti kunnan asukkaista.  Erot yksittäisten kuntien välillä valistuksen ja neuvonnan toteutumisessa ovat vuosittain suuria. Kunnan koolla ja asukasluvun määrällä ei sinällään ole vaikutusta palvelun saatavuuteen. Asukasmäärältään alueen isoissa kaupungeissa kunnissa, kuten esim. Lappeenrannassa (21 %), Kouvolassa (23 %) ja Vantaalla (25 %), valistus ja neuvonta toteutuivat määrällisesti erittäin hyvin. Vastaavasti asukasmäärältään pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa, kuten esim. Sipoossa (6 %), Riihimäellä (8 %) sekä Askolassa (8 %) ja Hangossa (10 %), tilanne oli päinvastainen.

Valistuksen ja neuvonnan toteuttamistavoissa ja tilastoinnissa esiintyy eroja pelastustoimen alueiden kesken. Median välityksellä tai suuren yleisötapahtuman yhteydessä tapahtuvilla tietoiskuilla tai kampanjoilla tavoitetaan kerralla suuria yleisömassoja, kun taas esim. työpaikoilla toteutettava turvallisuuskoulutus on intensiivisempää ja kohdistuu rajattuun joukkoon. Molemmat toteuttamistavat ovat hyviä, mutta toteuttamistavoiltaan hyvin erilaisia.  

Pelastustoimen palvelutasopäätöksen sisältöä ja rakennetta koskeva ohje korostaa valistus- ja neuvontatyön perustumista tunnistettuihin onnettomuusriskeihin ja – uhkiin pelastustoimen muiden palvelujen tavoin. Palvelujen kohdistaminen uhkien mukaisesti tarkoittaa tässä yhteydessä sellaisten alueiden, kohteiden tai kohderyhmien tunnistamista ja kouluttamista, joissa valistukselle ja neuvonnalle on korostunut tarve esimerkiksi kohonneen onnettomuusriskin tai syrjäisen sijainnin vuoksi.

Valistuksen ja neuvontapalvelujen toteutumisen arviointi perustuu tällä hetkellä pelkästään määrällisiin tavoitteisiin. Vaikuttavuutta ei tarkastella ihmisten taidollisten ja tiedollisten mahdollisuuksien parantumisena. Näiden arviointiin puuttuvat myös yhteiset tavoitteet ja mittarit.

 

Kuvio 15.5.1 Valistus- ja neuvontatilaisuuksiin osallistuneet (%) alueen asukasmäärästä vuosina 2012–2015.

Kuvio 15.5.2. Valistus- ja neuvontatilaisuuksiin osallistuneet (%) kohderyhmittäin vuonna 2015.

Kuvio 15.5.3. Valistus- ja neuvontatilaisuuksien määrä (kpl) 1 000 asukasta kohden vuosina 2012–2015.