Opiskeluhuollon saavutettavuus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Millainen on nuorten mielenterveys ja miten he käyttävät opiskeluhuoltopalveluja ja kokevat niiden saavutettavuuden?

Nuorten mielenterveyden tila Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella vastaa maan keskimääräistä tilannetta. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyy noin 12 %:lla nuorista ja se on tytöillä lähes kolme kertaa yleisempää kuin pojilla.  Ero tyttöjen ja poikien välillä esiintyy kaikilla koulutusasteilla. Alueen sisällä ahdistuneisuus on vähäisintä Etelä-Karjalassa ja eniten ahdistuneisuutta esiintyy Päijät-Hämeessä. (Taulukko 14.5.1) (Kuvio 14.5.1)

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ja vastaanotolle pääsyn helppous

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaan käyttivät terveydenhoitajan palveluita huomattavasti lukiolaisia ja ammattioppilaitoksessa opiskelevia enemmän. Peruskoululaisista 11 % (9.3–15.7 %), lukiolaisista 5 % (3.7–8.9 %) ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista 7 % (5.4–16.7 %) käytti terveydenhoitajan palveluita kolme kertaa tai useammin muun syyn kuin terveystarkastuksen takia vuonna 2015.

Terveydenhoitajalla käynti oli yleisintä Etelä-Karjalassa ammattioppilaitoksessa opiskelevilla, joista 16.7 % kävi terveydenhoitajan vastaanotolla kolme kertaa tai useammin vuoden aikana muun syyn kuin terveystarkastuksen takia, vähiten palveluja käyttivät taas Etelä-Karjalan lukioiden opiskelijat.

Oppilailta kysyttiin tilanteista, joissa oppilas oli yrittänyt päästä terveydenhoitajan vastaanotolle muun syyn kuin terveystarkastuksen takia, mutta ei ollut päässyt. Maakuntien välillä oli havaittavissa vähäisiä eroja vastaanotolle pääsyssä. Vaihteluväli oli peruskouluissa 2.7–5.1 %, lukioissa 1.4–3.4  % ja ammattioppilaitoksen opiskelijoilla 2.4–3.8 %. Terveydenhoitajapalvelut koetaan tarpeellisina, sillä kyselyn tulosten mukaan 30.7–57.6 % oppilaista koki tarpeellisena päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös muusta syystä kuin terveystarkastukseen. (Taulukko 14.5.2)

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella terveydenhoitajalle pääsyn melko tai erittäin helpoksi koki 84 % peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaista, 85 % lukiolaisista ja 89 % ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelleista. Luvut vastaavat koko Suomen tasoa. Maakunnittain arvioiden helpointa terveydenhoitajalle pääsy oli peruskouluissa Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä, lukioissa Kanta-ja Päijät-Hämeessä sekä ammatillisten oppilaitosten osalta Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. (Taulukko 14.5.3)

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 16 % oli käynyt lääkärillä kolme kertaa tai useammin muutoin kuin terveystarkastuksessa vuonna 2015. Yhdestä kahteen kertaan lääkärillä oli käynyt 4 % oppilaista/opiskelijoista. Yrityksestä huolimatta lääkärille ei ollut päässyt 2 % oppilaista/opiskelijoista. Lääkärillä ei käynyt lainkaan 78 % oppilaista tai opiskelijoista, koska heillä ei ollut tarvetta siihen.

Kolme kertaa tai useammin muutoin kuin terveystarkastuksessa lääkärillä käyneitä oli eniten Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa, vähiten Kymenlaaksossa. Oppilaitoksittain vertailtaessa kolme kertaa tai useammin lääkärillä käyneitä oli eniten ammatillisissa oppilaitoksissa. Maakunnittain ei ollut eroja niiden määrässä, jotka eivät olleet päässeet lääkärille. Lukiossa opiskelevissa oli vähiten sellaisia, jotka eivät päässeet lääkärille, vaikka olivat yrittäneet. Lääkärissä käyntien määrä ei poikennut juurikaan koko maan luvuista. (Taulukko 14.5.4)

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella lääkäripalveluja käyttäneistä 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 81 % koki lääkärille pääsyn olleen erittäin tai melko helppoa. Erittäin vaikeaksi sen koki 5 % oppilaista ja opiskelijoista. Lääkäriin pääsyssä erittäin tai melko helposti ei juuri ollut eroja eri kouluasteilla. Maakunnittain arvioiden helpointa lääkärille pääsy oli peruskouluissa Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä, lukioissa Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä sekä ammatillisten oppilaitosten osalta Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. (Taulukko 14.5.5)

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli jonkin verran maakuntakohtaisia eroja kuraattorille pääsyssä. Kuraattorin palveluita perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista oli käyttänyt Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä yli 12 % oppilaista; muissa maakunnissa jonkin verran vähemmän. Kuraattorille pääsyssä oli eniten vaikeuksia Päijät-Hämeessä. Kuraattorille pääsy oli kaikissa maakunnissa vaikeinta ammatillisissa oppilaitoksissa.

Eniten kuraattoripalveluita perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaiset olivat käyttäneet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa, joissa kummassakin 12,3 % oppilaista oli käyttänyt kuraattorin palveluita. Muissa maakunnissa vaihteluväli oli 7,9–9,7 %. Myös lukion 1. ja 2. luokan ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista eniten kuraattorin palveluita olivat käyttäneet Kanta-Hämeessä opiskelevat.

Oppilailta kysyttiin tilanteista, joissa oppilas on yrittänyt päästä kuraattorille, mutta ei ole päässyt. Merkittäviä eroja maakuntien välillä ei ole havaittavissa perusopetuksen oppilailla. Vaihteluväli on 1,2 – 1,7 %. Vastaavat luvut lukiolaisten kohdalla ovat alle prosentin ja ammattioppilaitoksen opiskelijoilla 0,9 – 2,4 %. Etelä-Karjala poikkeaa myönteisesti muista maakunnista siten, että siellä vain 0,9 % ammattioppilaitoksen opiskelijoista yrittäessään päästä kuraattorin luo ei sinne päässyt, kun muissa maakunnissa samaan kysymykseen vastaajista kuraattorille yrittäneitä, mutta ei päässeitä oli 1,8 – 2,4 % oppilaista. Kyselyyn osallistuneista 86–96 % ilmoitti, että heillä ei ollut tarvetta kuraattoripalveluille. Tarve oli kaikissa maakunnista vähäisin lukiolaisilla, merkittäviä eroja maakuntien välillä ei ollut. (Taulukko 14.5.6.)

Eniten vaikeuksia kuraattorille pääsemisessä oli Päijät-Hämeessä, jossa 18,3 % perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista arvioi kuraattorille pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Muissa maakunnissa vaihteluväli oli 8,6–12,3 %. Päijät-Hämeessä erittäin helpoksi kuraattorille pääsyn arvioi perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista 36,1 %, kun muissa maakunnissa vaihteluväli oli 41,5–46,4 %.  Lukiolaisten ja ammattioppilaitosten kohdalla ei ollut havaittavissa yhtä selkeitä eroja. (Taulukko 14.5.7)

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli jonkin verran maakuntakohtaisia eroja psykologille pääsyssä. Eniten vaikeuksia päästä koulupsykologille oli Päijät-Hämeessä. Koulupsykologin palveluita perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista oli käyttänyt 5–7 % oppilaista; vähiten Etelä-Karjalassa ja eniten Kanta-Hämeessä. Merkittäviä eroja ei ollut siinä, oliko oppilailla ilmoituksensa mukaan ollut tarvetta koulupsykologipalveluille.

Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista noin 5–7  % oli käyttänyt koulupsykologin palveluita. Maakuntien välillä ei ollut merkittäviä eroja. Kaikissa maakunnissa Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta psykologille pääsy oli vaikeinta ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa keskimäärin 2 % 1. ja 2. luokan oppilaista ilmoitti yrittäneensä päästä psykologille siinä onnistumatta. Etelä-Karjalassa kohderyhmän peruskoulussa oli hiukan huonompi tilanne kuin ammatillisessa oppilaitoksessa. Merkittäviä eroja ei ollut siinä, oliko oppilailla ilmoituksensa mukaan ollut tarvetta psykologipalveluille.

Oppilailta kysyttiin tilanteista, joissa oppilas on yrittänyt päästä psykologille, mutta ei ole päässyt. Kaikissa maakunnissa Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta näitä tilanteita oli ollut suhteellisesti eniten ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokkalaisten kohdalla; 2,1–2,6 %:lla oppilaita. Peruskoululaisista osuudet ovat keskimäärin 0,5 % alhaisemmat ja lukioissa vieläkin alhaisemmat, alle 1 % luokkaa. Etelä-Karjalassa tilanne poikkesi siten, että peruskoululaisista 2 % ei ollut halutessaan päässyt psykologille, kun ammattioppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevien luvut olivat alhaisemmat. (Taulukko 14.5.8)

Eniten vaikeuksia psykologille pääsemisessä oli Päijät-Hämeessä, jossa 21,8 % perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista arvioi psykologille pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Muissa maakunnissa vaihteluväli oli 14–16,5  %. Päijät-Hämeessä erittäin helpoksi psykologille pääsyn arvioi perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista 36,1 %, kun Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta muissa maakunnissa vaihteluväli oli 40,3–42,9 %. Etelä-Karjalassa helpoksi pääsyn arvioi vain 34 %. Kohderyhmän lukiolaisista eniten vaikeuksia päästä psykologille oli Päijät-Hämeessä, jossa yli 19 % kertoi pääsemisen psykologille olevan vaikeaa tai erittäin vaikeaa. (Taulukko 14.5.9)

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ahdistusoireisilla ja ahdistuneilla nuorilla

Ahdistuneisuusoireista kärsivät nuoret käyttävät kaikilla kouluasteilla muita enemmän kaikkia opiskeluhuoltopalveluja ja kokivat myös palveluihin pääsyn vaikeammaksi kuin muut opiskelijat. Ero palvelujen käytössä korostuu tarkasteltaessa erityisesti niitä nuoria, jotka käyttivät palveluita usein (lukuvuoden aikana 3 kertaa tai useammin). Tavallisimmin käytiin terveydenhoitajalla. Suuri osa kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista nuorista ei ollut kuitenkaan kokenut tarvetta asioida psykologilla, kuraattorilla, terveydenhoitajalla tai lääkärillä.  (Taulukot 14.5.10;14.5.11;14.5.12.; 14.5.13) Kohtalaisen ja vaikean ahdistuneisuuden hoitoon on suositeltavaa hakea ammattiapua. Käytettävissä oleva aineisto ei sisällä tietoa niistä nuorista, jotka ovat avun ja palvelujen piirissä opiskeluhuollon ulkopuolella.

Kuvio.14.5.1. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015

Taulukko 14.5.1. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2013–2015

Taulukko 14.5.2. Terveydenhoitajalla käynnit, muuten kuin terveystarkastuksessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. opiskelijoista vuonna 2015

Taulukko 14.5.3. Terveydenhoitajalle pääsyn helppous Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella (muuten kuin terveystarkastukseen). Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.4. Lääkärillä käynnit, muuten kuin terveystarkastuksessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.5. Lääkärille pääsyn helppous (muuten kuin terveyskeskukseen) Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.6. Kuraattoripalvelujen käyttö Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.7. Kuraattorille pääsyn helppous Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.8. Psykologipalvelujen käyttö Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.9. Psykologille pääsyn helppous Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Taulukko 14.5.10. Käynnit lukuvuoden aikana psykologilla

Taulukko 14.5.11. Käynnit lukuvuoden aikana kuraattorilla

Taulukko 14.5.12. Käynnit lukuvuoden aikana terveydenhoitajalla

Taulukko 14.5.13. Käynnit lukuvuoden aikana lääkärillä