Kuntien kulttuuripalveluiden digitalisoinnin tilanne

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat hyödyntävät kulttuuripalveluiden tuottamisessa ja jakelussa digitalisaatiota?

Noin kolmannes Etelä-Suomen vastaajakunnista käyttää tai oli kokeillut digitaalista teknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteutettavia toimintamuotoja taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi.

Viime vuosikymmenet ovat olleet tieto- ja viestintäteknologian ja laajemmin digitalisaation nopean kehityksen aikaa. Kehitys ei ole kuitenkaan saavuttanut täysimittaisesti julkista sektoria, vaikka erilaisia palveluja ja toimintamalleja on ollutkin pitkään käytössä eri osa-alueilla kuten koulutuksessa ja opetuksessa. Kyselyssä selvitettiin sitä, miten kunnat hyödyntävät kulttuuripalvelujen tuottamisessa ja jakelussa digitalisaatiota. Noin 35 prosenttia Etelä-Suomen kunnista käytti tai oli kokeillut mediateknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteuttavia toimintamuotoja taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi (Kuvio 10.7.1) Osuus oli koko Manner-Suomeen verrattuna hieman suurempi.

Kunnissa, joissa toimintamuodot olivat käytössä (19 %), yleisiä olivat tapahtumien ja konserttien välitys etäyhteydellä (striimaus), mobiiliopasteet museoissa sekä verkkoluennot. Esimerkiksi Järvenpään kunnassa Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijakoti Aholassa on käytössä Android ja Apple -pohjaiset sovellukset, joissa kerrotaan Aholasta ja siellä asuneista taiteilijoista. Lisäksi koko Tuusulanjärven taiteilijakotialueella on käytössä mobiilisovellus pyöräilijöille sekä muille kulttuurimatkailijoille ja alueella liikkujille.

Noin 16 prosentissa Etelä-Suomen kunnista digitaaliset toimintamuodot olivat suunnitteilla. Liki 41 prosentissa Etelä-Suomen kunnista digitaalista teknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteutettavia toimintamuotoja ei ollut käytössä eikä suunnitteilla. Nämä kunnat olivat enimmäkseen maaseutumaisia tai taajaan asuttuja kuntia, joissa yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssien määrä oli yksi tai alle yksi henkilötyövuosi. Humanistisen ammattikorkeakoulun (2014) selvityksen mukaan kuntien kulttuuripalvelujen sähköisen tuottamisen suurimpina haasteina koetaan taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit.

Kyselyssä selvitettiin myös tarkemmin striimauksen käyttöä yleisen kulttuuritoiminnan tilaisuuksissa. Lähes viidesosa (19 %) kunnista oli hyödyntänyt striimausta yleisen kulttuuritoiminnan tilaisuuksissa. Noin 14 % kunnista striimaus oli mahdollistanut vuorovaikutuksen esiintyjän tai yleisön kanssa. Vuorovaikutteisessa striimauksessa yleisö voi esittää kommentteja tai kysymyksiä esimerkiksi chat-keskustelussa, twiittaamalla tai tekstiviestein.

10.7.1. Mediateknologiaa hyödyntävien, verkon välityksellä toteutettavien toimintamuotojen käyttö kunnissa