Nuorisotyön resurssit

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Mitkä ovat nuorisotyön käyttömenot, henkilöstön määrä ja nuorten käytettävissä olevat nuorisotilat?

Yleistä

Peruspalvelujen arvioinnilla selvitettiin, mitkä ovat nuorisotyön käyttömenot, henkilöstön määrä ja nuorten käytettävissä olevat nuorisotilat. Erityisesti pienten kuntien välillä resursseissa oli huomattavasti suurempi vaihtelu kuin keskikokoisissa ja isoissa kunnissa. Nuorisotilojen määrässä oli tapahtunut kuntakohtaisia muutoksia, mutta kokonaismäärän muutos oli ollut vähäistä. Henkilöstön määrä oli vähentynyt verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen.

Palvelutavoitteessa todettiin, että nuorisotyön resurssien tulee mahdollistaa nuorisolain mukaisen nuorisotyön toteutuminen kunnassa.

Resurssitarkastelussa vertailtiin nuorisotyön palvelujen talous-, henkilöstö- ja tilaresursseja. Kuntien taloustiedot kerättiin nuorisotyön arviointikyselyllä. Kysytyt talousluvut olivat tilinpäätöstietoja vuodelta 2014.

Uudenmaan alueella asuu 73 prosenttia Etelä-Suomen alueen nuorista. Muiden maakuntien osuus vaihtelee viiden ja kahdeksan prosentin välillä. Nuorisotyön resurssit eivät ole suorassa suhteessa nuorten määrään, mutta toki ne heijastuvat myös niihin samoin kuin palveluihin, joita kunnat toteuttavat. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että myös Uudellamaalla on kuntia, joissa nuoria on varsin vähälukuisesti ja joissa nuorisotyön resurssit ovat varsin pienet.

Nuorisotyöntekijöiden määrää koskevat tiedot pohjautuivat marraskuussa 2014 kerättyyn tietoon opetus- ja kulttuuriministeriön maakuntakatsaukseen. Tiedot saatiin kyselyllä nuorisotoimen johtavilta viranhaltijoilta.

Luvussa 12.5 tulee esille, että kunnat määrittelevät pääkohderyhmänsä iän suhteen eri tavoin. Niinpä tässä peruspalvelujen arvioinnissa käytettiin resurssien vertailupohjana nuorisolain määritelmää, jonka mukaan ”nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle 29-vuotiaita”.

Taloudelliset resurssit

Kuntien käytettävissä olevat nuorisotyön käyttömenot vaihtelivat yhtä alle 29-vuotiasta nuorta kohden laskettuina 32 eurosta lähes kymmenkertaiseen eli 315 euroon. Keskikokoisissa kunnissa nuorisotyöllä oli käytettävissä keskimäärin pienimmät rahalliset resurssit. Suurin yksittäisen kunnan panostus yhtä kunnassa asuvaa nuorta kohden oli pienessä kunnassa. Tosiasiallinen kuntien panostus nuorta kohden oli moninkertainen edellä laskettuihin lukuihin nähden, mikäli olisi otettu huomioon kuntien itsensä määrittelemät nuorisotyön pääkohderyhmät.

Nuorisotilat

Kunnallisia nuorisotiloja oli kyselyyn vastanneiden mukaan Etelä-Suomen alueella vuonna 2015 yhteensä 295. Vain yhdessä alueen kunnassa ei ollut lainkaan kunnallista nuorisotilaa. Maakunnalliset yhteenvedot on esitetty taulukossa 12.6.1. Nuorisotilojen määrä Etelä-Suomessa. Vuonna 2008 kerättyjen tietojen mukaan nuorisotiloja oli vastaavasti 362 ja nuorisotilattomia kuntia oli kaksi.

Maakunnista Kymenlaaksossa oli eniten nuorisotiloja suhteessa alueen nuorten määrään. Uudellamaalla yhtä nuorisotilaa kohti oli laskennallisesti 2,7 kertaa enemmän nuoria.

Vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna valtaosassa kuntia nuorisotilojen lukumäärä oli Etelä-Suomessa säilynyt ennallaan. Tilojen lukumäärä oli lisääntynyt 11 kunnassa (17 %) ja vähentynyt 16 kunnassa (26 %). Koko maan tilanteeseen verrattuna Etelä-Suomi näyttäytyy varsin erilaisena: valtakunnallisesti nuorisotilojen määrä on pysynyt suunnilleen samassa, mutta samaan aikaan noin 40 % kunnista oli vähentänyt nuorisotilojen lukumäärää ja vastaavasti yhtä moni lisännyt määrää.

Nuorisotilojen määrän muutoksiin oli useita syitä. Vähentymisten syiksi mainittiin mm. huonokuntoisten tilojen sulkeminen (kosteusvaurio tai muu sisäilmaongelma), kävijämäärien tai alueen nuorten vähentyminen ja esimerkiksi uuden monitoimitilan rakentaminen korvaamaan vanhoja tiloja.

Tilojen määrän lisääntymisen syiksi mainittiin uudet tilat, erityisesti monitoimitilat, joissa eri toimijat voivat toimia joko limittäin ja yhtä aikaa tai eri vuorokaudenaikoina tai eri päivinä. Monitoimitilojen muiksi käyttäjiksi mainittiin mm. liikunta, kirjasto ja koulut.  ”Olemme tyytyväisiä uusiin tiloihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin.”

Nuorisotilojen kokonaismäärä Etelä-Suomen alueella on vähentynyt muuta maata enemmän. Yksittäiselle kunnalle ja erityisesti yksittäisille nuorille nuorisotilan sulkeminen voi tarkoittaa merkittävää muutosta nuorisotyön palvelujen saatavuudessa. Tätä vajetta kunnat olivat ratkoneet eri tavoin: nuorisotyö oli yhä enemmän jalkautunut esimerkiksi liikenneasemille, kouluihin ja verkkoon. Myös liikkuvia nuorisotiloja (erilaiset autot) tai erilaisia pop up –tiloja oli otettu käyttöön.

Työntekijäresurssit

Etelä-Suomen alueella kuntien nuorisotoimien käytettävissä oli vuonna 2014 yhteensä 643 henkilötyövuotta (Taulukko 12.6.2.) Nuorisotyöntekijät Etelä-Suomen kunnissa). Tähän määrään oli laskettu mukaan nuorisotoimenjohtajat ja vastaavat, nuorisosihteerit, nuoriso-ohjaajat ja nuorisotoimessa työskentelevä projektihenkilöstö. Nuorten työpajoissa työskentelevä henkilöstö ja etsivää nuorisotyötä tekevät eivät olleet mukana luvuissa. Etelä-Suomen alueen kunnissa on käytössä noin 42 prosenttia koko maan henkilötyövuosista. Myös nuorista alueella on noin 40 prosenttia.

Keskimäärin Etelä-Suomessa yhtä nuorisotyön henkilötyövuotta kohti oli 1235 kun vastaava luku koko Suomen alueella on 1355. Maakuntien välillä oli melko isoja eroja henkilöstöresurssien suhteen. Kanta-Hämeessä yhtä nuorisotyön henkilötyövuotta kohti oli 1683 nuorta kun naapurimaakunnassa Päijät-Hämeessä suhdeluku oli 1034. Laskennallisesti Kanta-Hämeessä yhden nuorisotyöntekijän tuli näin ollen tuottaa palveluja puolitoistakertaiselle nuorten määrälle verrattuna naapurimaakunnan nuorisotyöntekijään.

Taulukko 12.6.1. Nuorisotilojen määrä Etelä-Suomessa

Taulukko 12.6.2. Nuorisotyöntekijät Etelä-Suomen kunnissa