Hälytyspalvelujen saatavuus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Onko pelastustoimen hälytyspalvelujen saatavuudessa tapahtunut muutosta?

Eri riskiluokkaisille riskiruuduille asetetut tavoitteet kiireellisissä tehtävissä sekä ensimmäisen yksikön että pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen osalta toteutuvat useimmilla pelastustoimen alueilla. Suurimmat puutteet riskiruutujen saavutettavuuksissa on pelastustoimen alueilla, joilla on runsaasti riskiluokan I riskiruutuja. Esimerkiksi Helsingin, Länsi-Uudenmaan sekä Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueilla on kaupunginosia, joilla ensimmäisen yksikön saavutettavuus ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan vähimmäistavoitteet jäävät toteutumatta useissa riskiluokan I riskiruuduissa.

Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnittelu perustuu alueen jakamiseen maantieteellisiin neliökilometrin suuruisiin ruutuihin. Kullekin ruudulle määräytyy tietty riskiluokka rakennetun kerrosalan, asukasmäärän ja tapahtuneiden onnettomuuksien määrän perusteella tai erikseen tehdyn ruutukohtaisen riskinarvioinnin seurauksena.

Tehokkaan ja nopean pelastustoiminnan takaamiseksi on eri riskiluokkiin kuuluville ruuduille asetettu toimintavalmiusajan suhteen etukäteistavoitteita. Sisäministeriön antama toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM julkaisuja 12/2012) linjaa ne toimintavalmiuteen liittyvät tavoitteet, jotka näille eri luokkaisille riskiruuduille on asetettu.

Riskiluokkia on neljä, joista kullekin on asetettu toimintavalmiusaikaan liittyvät tavoitteet. Riskiluokassa I, jossa onnettomuuksien todennäköisyyden on arvioitu olevan suurin, tulee pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön saavuttaa ruudussa oleva onnettomuuskohde kuuden minuutin kuluessa saamastaan hälytyksestä. Riskiluokassa II tavoite on 10 minuuttia ja riskiluokassa III 20 minuuttia. Riskiluokalle IV toimintavalmiusaikatavoitetta ei ensimmäisen yksikön osalta ole erikseen määritelty.

Pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkoitetaan puolestaan aikaa, joka alkaa ensimmäisen pelastusyksikön vastaanottaessa hälytyksen ja päättyy, kun pelastusryhmä on saapunut onnettomuuskohteeseen, toteuttanut tarvittavat ensitoimenpiteet sekä aloittanut tehokkaan pelastustoiminnan. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 11 minuuttia riskiluokassa I, 14 minuuttia riskiluokassa II ja 22 minuuttia riskiluokassa III. Riskiluokassa IV vähimmäistavoitetta ei ole, mutta jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, tulee kyseisellä alueella kiinnittää erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen.

Valtakunnallisena tavoitteena on, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäisen yksikön riskiruudulle sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajalle asetetut vähimmäistavoitteet täyttyvät vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Tarkemmin ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteista tulee pelastuslaitoksen päättää omassa palvelutasopäätöksessään. Pelastuslaitosten palvelutasopäätöksessä asettamat toimintavalmiusaikatavoitteet ovat useasti vähimmäistavoitteita suuremmat.

Pelastuslain mukaan aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan. Aluehallintovirasto toteuttaa pelastustoimeen kohdistuvaa valvontaansa pääsääntöisesti palvelutasopäätöksessä päätetyn palvelutason toteutumisen seurantana. Yksi osa tätä valvontaa on pelastustoiminnan toimintavalmiuden seuranta. Aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa ensimmäisen yksikön saapumisaikaa onnettomuuspaikalle ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumista.

Tässä arvioinnissa on lähtökohdaksi otettu ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikojen toteutuminen riskiruutukohtaisesti toimintavalmiuden suunnitteluohjeen asettaman 50 %:n vähimmäistavoitteiden mukaisesti. Lisäksi on tarkasteltu riskiluokittain pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toetutumista. Useat Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen pelastuslaitokset ovat palvelutasopäätöksissään päättäneet ensimmäisen yksikön saavutettavuuden ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan suhteen suuremmista kuin 50 % tavoitteista (50 % - 90 % riskiluokan mukaan). Palvelutasopäätöksen mukaisia toimintavalmiusaikaan liittyviä päätöksiä ja niiden toteutumista pelkästään arvioitaessa pelastuslaitoksia ei voisi verrata yhteismitallisesti erilaisten tavoiteasettelujen takia.

Ensimmäisen yksikön riskiluokkien I ja II riskiruutukohtaisia toimintavalmiusajan toteutumisia on tarkasteltu vuosilta 2013 – 2015. Useamman vuoden tarkastelulla voidaan osoittaa riskiruutukohtaiset toimintavalmiusajan toteutumisen muutokset ja kehitykset riskiruuduissa. Koska riskiluokkaan III kuuluvien riskiruutujen ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteet täyttyvät kaikilla pelastustoimen alueilla lähes 100 %, ei niitä ole tähän tarkasteluun ja arviointiin ole otettu mukaan.

Koska jokaisella pelastuslaitoksen alueella on satoja eri riskiluokkiin kuuluvia riskiruutuja, ei riskiruutukohtaisia tuloksia voi tässä arvioinnissa esittää. Riskiluokkien mukaisten ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikojen toteutuminen sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen vuosittainen keskiarvo on esitetty kuvioissa 16.6.1 ja 16.6.2.

Riskiluokan I riskiruutujen saavutettavuuksissa ensimmäisen yksikön toimesta on eroja pelastustoimen alueiden kesken. Esimerkiksi Helsingissä, Länsi- sekä Keski-Uudellamaalla, joissa riskiluokan I riskiruutuja on huomattavasti muita pelastustoimen alueita enemmän, tavoitetaan riskiruudut ensimmäisen yksikön toimesta muita pelastustoimen alueita harvemmin asetetuissa vähimmäistavoitteissa. Edellä mainituilla pelastustoimen alueilla on useita kaupunginosia, joissa niiden saavuttaminen ensimmäisen yksikön toimesta jää alle asetettujen valtakunnallisten vähimmäistavoitteiden. Paloasemien sijoittumisella eri riskiluokkaisiin riskiruutuihin nähden on suurin merkitys. Tämä näkyy esimerkiksi Kymenlaakson ja Kanta-Hämeen pelastustoimen alueilla, jossa riskiluokan I riskiruutuja on vähän, mutta niiden sijoittuminen etäälle paloasemasta, kasvattaa ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikaa. Pääkaupunkiseudulla liikenteen ruuhkaisuudella ja tiheällä rakennuskannalla on myös suuri merkitys riskiruutujen saavutettavuuksiin ja toimintavalmiusaikojen kasvuun.

Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tarkastelu on usein vaikeaa. Kaikkien pelastustehtävien mitattuja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikoja ei kirjaudu tilastointiohjelmaan (PRONTO), jolloin ajaksi kirjautuu oletusarvona ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika lisättynä ensitoimenpiteisiin kuluva etukäteen asetettu enimmäisaika. Tämä ei kuitenkaan ole todellinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika ja siksi tulokset ovat vain suuntaa antavia.  Jos ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika riskiluokan I riskiruudussa ylittää asetetun tavoitteen (enintään 6 minuuttia), niin usein myös pelastustoiminnan toimintavalmiusajalle asetettu tavoite (enintään 11 minuuttia) ylittyy.

Pelastuslaitokset ovat palvelutasopäätöksissään päättäneet oman pelastustoimen alueensa eri riskiluokkaisten riskiruutujen ensimmäisen yksikön saavutettavuustavoitteista. Nämä asetetut tavoitteet ovat useilla pelastuslaitoksilla vähimmäistavoitteita suuremmat.  Koska usean pelastuslaitoksen toimialueella jäädään usean riskiluokan I riskiruutujen saavutettavuudessa alle asetetun vähimmäistavoitteen, niin myös palvelutasopäätöksessä päätetty saavutettavuustavoite on usein jäänyt toteutumatta.  Sen sijaan riskiluokan II riskiruutujen saavutettavuudet ensimmäisen yksikön toimesta toteutuvat vähimmäistavoitteiden sekä palvelutasopäätöksessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaikilla pelastustoimen alueilla.

 

Kuvio 16.6.1 Riskiluokan I riskiruutujen ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikojen toteutuminen sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen vuosittaiset keskimediaanit vuosina 2013 – 2015.

Kuvio 16.6.2 Riskiluokan II riskiruutujen ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikojen toteutuminen sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen vuosittaiset keskimediaanit vuosina 2013 – 2015.