Kulttuuripalvelujen taloudelliset resurssit

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka paljon kunta käyttää varoja kulttuuritoiminnan järjestämiseen?

Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni. Etelä-Suomen kuntien käyttötalouden kustannuksista yleisen kulttuuritoiminnan osuus on valtakunnallista tasoa korkeampi. Tilastointi ei anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta.

Kulttuuritoiminnan kustannukset

Valtio rahoittaa kuntien kulttuuritoimintaa sekä valtiovarainministeriön että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilla siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Valtion osuus kunnan yleiseen kulttuuritoimintaan ohjautuu valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetin kautta.

Valtakunnallisesti kuntien kustannustietoja kootaan Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoon. Kuntien erilaiset käytännöt kustannuksien kirjaamisessa tuottavat osin puutteellista tietoa. Tilastojen vertailtavuuden ongelmana on myös se, että kulttuuripalveluja järjestetään hyvin eri tavoin ja kulttuurin kustannuksia kirjataan eri kustannusluokkiin. Näin ollen tiedot eivät anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta: korkeat kustannukset eivät suoraan merkitse hyvää palvelutasoa tai toisaalta huonoa taloudenpitoa. Kuntien erot vaikuttavat kulttuuritoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin: esimerkiksi kaksikielisyys lisää palvelujen tarvetta ja siten kustannuksia.

Kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni: yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien käyttötalouden käyttökustannuksista vuonna 2014 oli koko maassa 0,32 prosenttia ja Etelä-Suomessa 0,41 prosenttia. Osuus on laskenut vuodesta 2006 lähtien sekä valtakunnallisesti että Etelä-Suomessa. Käyttökustannusten laskua selittää osaltaan henkilötyövuosien vähentyminen. Uudenmaan osuutta nostaa Helsinki, jossa yleisen kulttuuritoiminnan osuus käyttökustannuksista vuonna 2014 oli 0,76 prosenttia. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden osuus kuntien käyttötalouden käyttökustannuksista on laskenut valtakunnallisesti mutta noussut Etelä-Suomessa vuodesta 2006 vuoteen 2014. Etelä-Suomessa osuus oli keskimääräistä korkeampi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa (Taulukko 10.8.1.).

Tämän raportin aineistona käytettävään Tilastokeskuksen yleisen kulttuuritoiminnan luokkaan kuuluvat ”muu kunnan järjestämä kulttuuritoiminta, jonka tarkoituksena on kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen”. Siihen sisältyvät myös ”yleiseen kulttuuritoimeen luettavan henkilöstön palkkauksesta ym. aiheutuvat menot ja tulot sekä kulttuurikeskusten toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot”. Lisäksi luokka sisältää ”kaikki kulttuuritoimen ja muiden hallintokuntien kulttuuritapahtumille sekä kulttuuritoiminnalle myönnetyt avustukset lukuun ottamatta museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan avustuksia”, joiden kustannukset on kirjattu omiin tehtäväluokkiinsa.

Yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset vaihtelivat valtakunnallisesti vuonna 2012 välillä 0–196 euroa/asukas ja vuonna 2014 välillä 0–207 euroa/asukas. Nettokustannusten vaihteluväli laski puolestaan Etelä-Suomessa, jossa vaihteluväli oli vuonna 0–66 euroa/asukas vuonna 2012 ja 0–59 euroa/asukas vuonna 2014. Nettokustannukset olivat nolla muutamissa maaseutumaisissa kunnissa. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Vuonna 2012 yli puolet suomalaisista asui kunnassa, jossa yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset olivat 16 euroa tai yli/asukas. Etelä-Suomessa näissä kunnissa asui huomattavasti enemmän asukkaita (73,7 %). Vuonna 2014 korkeimpien nettokustannusten kunnissa asuvien osuus oli laskenut valtakunnallisesti sekä Etelä-Suomen alueella. Osaltaan taustalla vaikuttanevat kuntaliitokset. (Taulukko 10.8.2.)

Valtakunnallisesti tarkasteltuna yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo koko Suomessa on pysytellyt vuodesta 2006 lähtien noin 20 eurossa. Vuonna 2014 keskiarvo oli 21 euroa/asukas. Etelä-Suomessa keskiarvo (28 euroa/asukas) oli valtakunnallista korkeampi. Keskiarvoa Uudellamaalla ja koko Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella nostaa etenkin asukasluvultaan suuri Helsinki, jossa yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset vuonna 2014 olivat koko maan neljänneksi korkeimmat (57 euroa/asukas). (Taulukko 10.8.3.)

Yleisen kulttuuritoiminnan lisäksi Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoissa eritellään kunnan järjestämä museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta sekä musiikkitoiminta, vastaavan toiminnan tukeminen sekä kunnan alojen toimintaan myöntämät avustukset yhteisöille, yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Näyttelytoimintaan luetaan taidenäyttelyt sekä yleisemmin kulttuurialaan kuuluvat näyttelyt. Musiikkitoiminta sisältää mm. orkesteri- ja bänditoiminnan, oopperatoiminnan, kuorot sekä esitysten järjestämisen.

Yhteenlasketut yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja musiikkitoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina 2009 ja 2014 olivat sekä valtakunnallisesti että Etelä-Suomessa korkeimpia pääosin asukasluvultaan suurimmissa kunnissa, joissa toimi lukuisia valtionosuutta saavia taide- ja kulttuurilaitoksia. Etelä-Suomessa yhteenlasketut kustannukset olivat kuitenkin korkeat myös esimerkiksi muutaman tuhannen asukkaan Miehikkälässä. Yhteenlasketut yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden nettokustannukset vaihtelivat valtakunnallisesti vuonna 2009 välillä -13–165 euroa/asukas ja vuonna 2014 välillä 0–207 euroa/asukas. Etelä-Suomen kunnissa vaihteluväli oli 1–152 euroa/asukas vuonna 2009 ja 0–175 euroa/asukas vuonna 2014. Nämä luvut sisältävät myös kunnat, joista tieto puuttuu tai on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Erot ääripäiden välillä ovat kasvaneet sekä valtakunnallisesti että Etelä-Suomessa. Vuonna 2014 yhteenlasketut asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuoteen 2009 verrattuna hieman nousseet Etelä-Suomessa. (Kartta 10.8.1. ja kartta 10.8.2.)

 

Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnetyt avustukset

Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan ensisijaisesti lapsille (0–11-vuotiaat) ja nuorille (12–18-vuotiaat) kohdennettua kulttuuritoimintaa. Kyselyssä kartoitettiin kunnilta lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnettyjä avustuksia yleisessä kulttuuritoiminnassa. Tieto jäi puutteelliseksi, sillä lähes 41 % Etelä-Suomen kunnista lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnettyjä avustuksia ei ollut mahdollista erottaa kaikista kunnan myöntämistä avustuksista. Vastaajakuntien arviot myönnetyistä avustuksista lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan vuonna 2014 vaihtelivat paljon kunnan asukasluvun mukaan. Kuntien myöntämien yhteenlaskettujen avustusten keskiarvo oli 296 000 euroa ja mediaani, eli aineiston keskimmäinen luku, 15 600 euroa. Keskiarvoa nostaa etenkin Helsingin osuus. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa avustuksen kokonaissumma oli pääosin muutamia tuhansia euroja. Kaupunkimaisissa kunnissa se vaihteli pääosin useista kymmenistä tuhansista miljooniin euroihin. Mukaan oli joissain tapauksissa laskettu myös taiteen perusopetuksen avustukset. Muutamissa kunnissa nuorisotoimi myönsi avustuksia lasten ja nuorten toimintaan.

Kartta 10.8.1. Yleisen kulttuuritoiminnan, museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset Etelä-Suomessa vuonna 2009.

Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.

Kartta 10.8.2. Yleisen kulttuuritoiminnan, museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset Etelä-Suomessa vuonna 2014.

Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto. Huom. Pornaisen kunnan kohdalla tieto puuttuu tai on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.

Taulukko 10.8.1. Yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden käyttökustannusten osuus Etelä-Suomessa ja koko maassa vuosina 2006–2014.

Taulukko 10.8.2. Yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset Etelä-Suomessa ja koko maassa vuosina 2012 ja 2014.

Taulukko 10.8.3. Yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset Etelä-Suomessa ja koko maassa keskimäärin vuosina 2005–2014.