Harrastus- ja toimintamahdollisuudet koulussa tai sen lähiympäristössä klo 12-17

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka laajasti kunnissa koulut tarjoavat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille harrastus- ja toimintamahdollisuuksia koulupäivän jälkeen?

Valtaosassa kyselyyn vastanneista Etelä-Suomen kunnista koulut tarjoavat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille harrastus- ja toimintamahdollisuuksia iltapäivisin. Toiminta on hajanaista ja vaihtelee kunnittain.

Arviointi harrastus- ja toimintamahdollisuuksista koulussa tai sen lähiympäristössä kytkeytyy hallituksen kärkihankkeen tavoitteisiin lisätä lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Säännöllistä taide- ja kulttuuritoimintaa ja lasten omaa harrastustoimintaa pyritään lisäämään kouluissa ja tehostamaan näin koulun tilojen käyttöä koulupäivien ulkopuolella. Tutkimustulokset koulussa järjestetyn oppiaineiden ulkopuolisen toiminnan merkityksestä oppilaiden hyvinvoinnille ovat olleet positiivisia. Arviointi tuottaa kärkihankkeelle pohjatietoa kuntien tilanteesta.

Noin 87 prosentissa kyselyyn vastanneista Etelä-Suomen kunnista koulut tarjosivat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille harrastus- ja toimintamahdollisuuksia iltapäivisin klo 12–17. Osuus oli koko Manner-Suomeen verrattuna hieman pienempi. Kansalaisopistot, musiikkiopistot, kuvataidekoulut sekä muut toimijat tarjoavat lapsille ja nuorille koulujen tiloissa erilaisia harrastusmahdollisuuksia kuten musiikin, teatterin, tanssin, sirkuksen sekä liikunnan opetusta. Myös koulujen kerhotoiminta tarjoaa harrastus- ja toimintamahdollisuuksia lapsille ja nuorille iltapäivisin. Toiminta on kuitenkin hajanaista ja vaihtelee kunnittain. Koulujen tilat ovat iltapäivisin pääosin vapaasti ja maksuttomasti taide- ja kulttuuritoimijoiden käytössä. Muutamassa kunnassa oli pulaa aktiivisista toimijoista. Noin 5 prosentissa kunnista taide- ja kulttuurialan toimijoilla ei ollut mahdollisuutta käyttää koulujen tiloja iltapäivisin. Lisäksi kolmessa kunnassa kuntien kulttuurivastaavilla ei ollut tietoa koulujen tarjoamista tiloista taide- ja kulttuurialan toimijoille. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että ne perustuvat kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavien henkilöiden arvioihin oman kuntansa tilanteesta. Tämän arvioinnin puitteissa ei ollut mahdollista kerätä tietoa suoraan kouluilta tai kunnan opetus- tai koulutoimelta.

 

Onko kunnissa toimintamallia, jossa lapsille ja nuorille tarjotaan iltapäivisin taide- ja kulttuuriharrastustoimintaa koulujen tiloissa tai sen lähiympäristössä?

Lähes kolmessa neljästä Etelä-Suomen vastanneista kunnista on käytössä toimintamalli, jossa lapsille ja nuorille tarjotaan iltapäivisin taide- ja kulttuuriharrastustoimintaa koulujen tiloissa tai sen lähiympäristössä. Toimintamallit ovat kunnittain vertailtuna kirjavia ja osin jäsentymättömiä.

Noin 73 % kyselyyn vastanneista Etelä-Suomen kunnista oli käytössä toimintamalli, jossa lapsille ja nuorille tarjotaan klo 12–17 välillä taide- ja kulttuuriharrastustoimintaa koulujen tiloissa tai sen lähiympäristössä, kävelyetäisyydellä koulusta. Osuus oli koko Manner-Suomeen verrattuna hieman suurempi. Toimintamallit ovat kunnissa kirjavia ja osin jäsentymättömiä. Taide- ja kulttuuriharrastustoimintaa tarjosivat lapsille ja nuorille esimerkiksi kansalais- ja musiikkiopistot, jotka käyttävät koulujen tiloja. Yhtenä toimintamallina mainittiin taiteen perusopetus, jonka puitteissa hyödynnettiin koulujen tiloja. Useissa vastauksissa tuotiin esiin myös koulun oma, opettajien ohjaama harrastekerhotoiminta. Koulujen kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslaissa mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, jonka järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kyselyvastausten mukaan 22 % vastanneista kunnista ei ollut käytössä toimintamallia tarjota lapsille ja nuorille taide- ja kulttuuriharrastustoimintaa kouluissa. Muutamassa kunnassa kuntien kulttuurivastaavilla ei ollut kyseisestä toiminnasta tietoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisen koululaiskyselyn (2016) mukaan koululaiset toivoivat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen. Liki 120 000 koululaisesta 27 % oli sitä mieltä, että harrastusmahdollisuuksia on liian vähän ja 39 % mielestä harrastustoimintaa tulisi järjestää koulun ja lähialueen tiloissa. Lasten ja nuorten näkökulmasta olisi tärkeää, että harrastus- ja toimintamahdollisuuksien tarjonta olisi koulusta riippumatta tasavertaista, monipuolista ja jatkuvaa, mitä se ei nykyisellään ole.