Yhteishaku

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka moni yhteishaussa hakeneista sai opiskelupaikan?

Yhteishakuun osallistuivat lähes kaikki. Reippaasti yli puolet haki edelleen lukioon. Ammatilliseen koulutukseen haki peruskoulun aiemmin suorittaneita lähes yhtä paljon kuin nuoria suoraan peruskoulusta. Peruskoulun päättäneistä nuorista sijoittui 55 prosenttia lukiokoulutukseen ja 37 prosenttia ammatilliseen peruskoulutukseen.

 

Toisen asteen koulutuksen saavutettavuutta arvioitaessa tarkasteltiin, kuinka suuri osa yhteishaussa hakeneista otti vastaan opiskelupaikan. Arvioinnin kohteena käytettiin koulutuksia, joihin haettiin varsinaisessa haussa vuonna 2015. Tiedot haettiin suoraan perusopetuksesta hakeneista sekä aiemmin perusopetuksen päättäneistä hakijoista. Lähteinä käytettiin hakijoiden osalta opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelua sekä perusopetuksen päättäneiden osalta Tilastokeskuksen keräämiä tilastoja.

Etelä-Suomessa päätti perusopetuksen vuonna 2015 yhteensä 23 704 oppilasta, mikä oli 321 oppilasta enemmän kuin vuonna 2014. Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan 16-vuotiaiden ikäluokka on vähenemässä ja lähtee nousuun jälleen vuoden 2017 jälkeen.

Perusopetuksen vuonna 2015 päättäneistä nuorista haki samana vuonna 59,7 prosenttia ensisijaisesti lukioon ja 40,0 prosenttia haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Manner-Suomessa vastaavat osuudet olivat 54,8 prosenttia lukioon ja 44,2 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Hakematta yhteishaussa jätti Manner-Suomessa yksi prosentti peruskoulun päättäneistä, Etelä-Suomessa vain 0,3 prosenttia. (Taulukko 6.8.1. ja Taulukko 6.8.2.)

Ensisijaisesti lukiokoulutukseen haki Etelä-Suomessa kaikkiaan 14 850 nuorta, joista vajaa viisi prosenttia (4,8 %) oli suorittanut peruskoulunsa aiemmin kuin vuonna 2015.

Etelä-Suomen alueella peruskoulun päättävistä vuonna 2015 sijoittui 55 prosenttia lukiokoulutukseen ja 37 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Vastaavat osuudet Manner-Suomessa olivat 51 prosenttia lukiokoulutukseen ja 40 prosenttia ammatilliseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan oli arvioitu, että vuonna 2015 välittömästi perusopetuksen päättymisen jälkeen 52 prosenttia nuorista sijoittuu lukiokoulutukseen ja 43 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.

Etelä-Suomen alueella vuonna 2015 suoraan peruskoulusta lukiokoulutukseen hakeneista nuorista 92 prosenttia vastaanotti koulutuspaikan, vuonna 2013 paikan vastaanotti 91 prosenttia nuorista. Kymenlaakson maakunnan nuorista lukiopaikan vastaanotti 97 prosenttia. Vaikeinta pääsy lukiokoulutukseen oli Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla; noin 91 prosenttia nuorista vastaanotti lukiopaikan. Manner-Suomessa vastaava osuus oli 92 prosenttia.

Peruskoulun aiemmin suorittaneista (taulukossa kohdassa ”muualta”) ensisijaisesti lukiokoulutukseen haki Manner-Suomessa 1 414, joista oli puolet Etelä-Suomessa ja eniten Uudellamaalla. Noin joka toinen heistä vastaanotti lukiopaikan, Päijät-Hämeessä hieman useampi ja Kanta-Hämeessä vain noin neljännes peruskoulun aiemmin suorittaneista sai lukiopaikan.

Vuonna 2015 Etelä-Suomen alueella suoraan peruskoulusta hakeneista ammatillisen koulutuspaikan vastaanotti 92 prosenttia hakeneista. Vuonna 2013 vastaava osuus oli 83 prosenttia. Päijät-Hämeessä koulutuspaikan sai 88 prosenttia hakeneista, mikä oli alle Manner-Suomen ja koko Etelä-Suomen osuuden. (Taulukko 6.8.2.)

Aiemmin peruskoulun suorittaneita nuoria (48,5 %) haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen lähes yhtä paljon kuin suoraan peruskoulusta. Aiemmin peruskoulun päättäneistä oli lähes 70 prosenttia uusmaalaisia nuoria. Yli puolet aiemmin peruskoulun päättäneistä vastaanotti ammatillisen koulutuspaikan. Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä osuudet olivat matalimmat, ammatilliseen koulutukseen pääsy oli vaikeampaa.

Taulukko 6.8.1. Yhteishaussa vuonna 2015 lukiokoulutukseen suoraan peruskoulusta ja muualta

Taulukko 6.8.2. Yhteishaussa vuonna 2015 ammatilliseen koulutuksen suoraan perusopetuksesta ja muualta