Tiivistelmä

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä on oikeus yhdenvertaiseen maksuttomaan perusopetukseen. Tämä turvataan perustuslaissa. Kuntien tulee järjestää opetus siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Tässä raportissa perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista Itä-Suomessa arvioidaan maantieteellisen opetuksen saavutettavuuden, koulujen määrän ja sijainnin, oppilasmäärien ja väestöennusteen sekä koulukuljetuksessa ja majoitusedun piirissä olevien oppilaiden määrien perusteella. Vuoden 2015 tilannetta verrataan aiempiin arviointivuosiin ja väestöennustetta tarkastellaan vuoteen 2025.

Perusopetuksen saavutettavuus Itä-Suomessa oli selkeästi koko maan heikoin sekä ala- että yläkoulujen osalta. Seutukunnittain ja erityisesti kuntien välillä saavutettavuudessa oli huomattavia eroja. Itä-Suomen kokonaiskeskiarvoa nosti väkirikkaiden kaupunkiseutujen parempi perusopetuksen saavutettavuus. Verrattaessa tilannetta koko Manner-Suomeen, voidaan usealla mittarilla todeta, että osa itäsuomalaisista perusopetusikäisistä oppilaista ei ollut opetuksen maantieteellisen saavutettavuuden osalta tasa-arvoisessa asemassa.

Itä-Suomessa lakkautettiin tarkasteluvuosien 2011 - 2015 aikana yli viidennes alakouluista. Pääosin lakkautetut koulut olivat alle 50 oppilaan kouluja. Erityisesti Etelä-Savossa koulujen määrä vähentyi voimakkaasti. Alakoulujen lakkauttaminen heikensi perusopetuksen saavutettavuutta. Maakunnittain tarkasteltuna alakoulujen saavutettavuus oli Etelä-Savossa koko maan heikoin. Koko Itä-Suomea tarkasteltaessa keskimäärin 84 prosenttia perusopetuksen alaluokkien oppilaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä koulusta. Yläluokkien koulujen määrä pysyi tarkasteluvuosina lähes samana. Nuorten määrän vähentyessä haja-asutusalueilta yläluokkien koulujen saavutettavuus parantui Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa yläkoulujen saavutettavuus on heikentynyt koko seurantajakson aikana ja oli maakuntatasolla koko Suomen heikoin. Koko Itä-Suomea tarkasteltaessa vuonna 2015 keskimäärin 65,5 prosenttia yläkoulujen oppilaista asui enintään viiden kilometrin päässä koulusta. 

Kuljetusoikeuden piirissä olevien lasten ja nuorten määrä laski hieman tarkastelujakson 2013 - 2015 aikana. Itäsuomalaisista koululaisista yli kolmannes oli kuljetusedun piirissä, mikä oli selkeästi eniten muihin Suomen alueisiin verrattuna. Erityisen tuen piirissä olevista oppilaista noin puolet oli kuljetusoikeuden piirissä, mikä oli hyvin lähellä valtakunnan keskiarvoa. Majoitettujen oppilaiden määrä vähentyi tarkasteluvuosien aikana.

Lasten ja nuorten määrän muutoksessa seutukuntien välillä oli erittäin suuret erot. Joensuun ja Kuopion seutukuntien alakoululaisten määrä kasvoi, kaikissa muissa seutukunnissa määrät vähenivät. Suurin lasku oppilasmäärissä oli tarkasteluvuosien aikana Keski-Karjalassa, jossa alakoululaisten määrä väheni jopa viidenneksen. Myös Sisä-Savon ja Varkauden seutukunnissa oppilasmäärät vähenivät yli kymmenen prosenttia. Yläkoululaisten määrä väheni tarkasteluvuosien aikana koko Itä-Suomen alueella.

Väestöennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä sekä ala- että yläkoululaisten määrät vähenevät lähes koko Itä-Suomessa, joillakin alueilla erittäin voimakkaasti. Useissa seutukunnissa lasten ja nuorten määrä vähenee lähes viidenneksen, Keski-Karjalassa yläkoululaisten määrä vähenee ennusteen mukaan jopa yli neljänneksen vuoteen 2025 mennessä. Poikkeuksena sekä ala- että yläkoululaisten määrä kasvaa Joensuun ja erityisesti Kuopion seutukunnissa, myös Pielisen Karjalassa alakoululaisten määrän ennustetaan kasvavan. Vaikka kasvavien kaupunkiseutujen väestöennuste tasoittaa kokonaistilastoa, valtakunnallisesta kasvusuunnasta poiketen ennusteen mukaan perusopetusikäisten määrä kokonaisuudessaan Itä-Suomessa vähenee. Etelä-Savossa sekä Savonlinnan että Pieksämäen seutukuntien oppilasmäärät laskevat niin voimakkaasti molemmissa ikäryhmissä, että maakuntien välisessä tarkastelussa tilanne oppilasmäärien muutoksessa on Etelä-Savossa koko Suomen heikoin.