Tiivistelmä

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus

Itä-Suomi on jo pitkään ollut toisen asteen koulutuksen saavutettavuuden suhteen yksi Suomen vaikeimmista alueista. Saavutettavuus on pääsääntöisesti heikentynyt aiemmasta jo heikosta tilanteesta ja vielä muuta maata voimakkaammin. Itä-Suomea yhtenäisenä alueena tarkasteltaessa toisen asteen koulutus oli vuonna 2015 vielä melko hyvin saavutettavissa.

Lukiokoulutus oli varsin hyvin saavutettavissa, neljässä kunnassa viidestä oli lukio ja lähes jokaisella 16-vuotiaalla oli kodistaan lähimpään lukioon matkaa korkeintaan 30 kilometriä. Tosin yli neljänneksellä oli lukioon yli kymmenen kilometriä matkaa. Lukioista oli vuoden 2013 jälkeen lakkautettu kahdeksan prosenttia.

Ammatillista koulutusta, joka oli alueella hyvin suosittua erityisesti poikien keskuudessa, oli tarjolla joka kolmannessa kunnassa. Lähes yhdeksän opiskelijaa kymmenestä asui korkeintaan 30 kilometrin päässä ammatillisen koulutuksen toimipisteestä. Kymmenensien oppilaiden kohdalla, keskiarvojen taakse katsottaessa tilanne oli kuitenkin karumpi: joka neljännessä kunnassa yli puolet ikäluokasta asui yli 30 kilometrin etäisyydellä lähimmästä ammatillisen koulutuksen toimipisteestä. Ammatillinen koulutus ei ollut alueellisesti tasaisesti hyvin saavutettavissa.

Ammatillista koulutusta kolmella eri koulutusalalla oli tarjolla enintään kymmenen kilometrin säteellä noin puolelle itäsuomalaisista nuorista, kun maassa keskimäärin sitä oli tarjolla kahdelle kolmesta. Neljälle viidestä 16-vuotiaasta sitä oli tarjolla kuitenkin alle 30 kilometrin säteellä. Molemmilla mittareilla katsottuna tilanteessa oli tapahtunut parannusta. Ammatillisen koulutuksen kolmen koulutusalan saavutettavuus jakaantui maakunnittain epätasaisesti, ja joka kolmannessa kunnassa yli puolet ikäluokasta asui yli 30 kilometrin etäisyydellä lähimmästä ammatillisen koulutuksen toimipisteestä.

Lukiokoulutukseen haettiin enemmän kuin ammatilliseen koulutukseen. Ensisijaisesti lukiokoulutukseen hakeutui 51 prosenttia ja ammatilliseen koulutukseen 47,7 prosenttia perusopetuksen vuonna 2015 päättäneistä. Yli yhdeksän opiskelijaa kymmenestä myös aloitti opinnot. Noin yksi prosentti oppilaista ei valtakunnalliseen tapaan osallistunut yhteishakuun. Ammatilliseen koulutukseen haki myös erittäin paljon perusopetuksen aiemmin päättäneitä, mutta heistä vain reilu puolet myös aloitti opinnot. Aiempaan tarkastelukertaan silmiinpistävimmät muutokset tapahtuivat ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. Sinne oli suoraan peruskoulusta lähes 15 prosenttia vähemmän hakijoita kuin vuonna 2013, mutta noin kuusi prosenttiyksikköä useampi otti myös paikan vastaan.

Lukio oli yhä tyttöjen ja ammatillinen koulutus poikien juttu. Itä-Suomessa kaksi kolmesta aloittavasta lukiolaisesta oli tyttö. Ammatillisen koulutuksen aloittavista enemmistö oli poikia.