Yhteishaku

Lukiokoulutukseen haettiin enemmän kuin ammatilliseen koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen haki jälleen suuri joukko aiemmin kuin hakuvuonna peruskoulun suorittaneita.

Toisen asteen koulutuksen saavutettavuutta arvioitaessa tarkasteltiin, kuinka suuri osa yhteishaussa hakeneista otti vastaan opiskelupaikan. Arvioinnin lähteinä käytettiin koulutuksia, joihin haettiin varsinaisessa haussa vuonna 2015. Tiedot haettiin suoraan perusopetuksesta hakeneista sekä aiemmin perusopetuksen päättäneistä hakijoista. Lähteinä käytettiin hakijoiden osalta opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelua sekä perusopetuksen päättäneiden osalta Tilastokeskuksen keräämiä tilastoja.

Itä-Suomessa päätti perusopetuksen vuonna 2015 reilu kymmenen prosenttia suomalaisista päättöluokkalaisista, yhteensä 5 926 oppilasta, vajaan prosentin vähemmän kuin vuonna 2014 ja lähes seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Perusopetuksen vuonna 2015 päättäneistä samana vuonna 51 prosenttia (valtakunnallisesti 54,8 prosenttia) haki ensisijaisesti lukiokoulutukseen ja 47,7 prosenttia (valtakunnallisesti 44,2 prosenttia) haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Noin yksi prosentti oppilaista ei valtakunnalliseen tapaan osallistunut yhteishakuun. Hakuvuonna peruskoulun päättäneiden lisäksi toisen asteen koulutuspaikkoja haki yli 2100 aiemmin peruskoulun päättänyttä nuorta, mikä oli vain noin 46 prosenttia vuoden 2013 hakijamäärästä. Kaiken kaikkiaan ensisijaisten hakijoiden määrä kahden vuoden kuluessa väheni yli 3000 nuorella. Samana aikana yhteishaussa olevan koulutuksen aloituspaikkamäärä putosi, ja vuonna 2015 toisen asteen koulutuksessa aloitti 6 635 nuorta, mikä oli 1159 vähemmän kuin vuonna 2013.

Itä-Suomessa, kuten myös Manner-Suomessa, lukiokoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden peruskoulun päättäneiden määrä nousi vuodesta 2013 vuoteen 2015. Opiskelupaikan vastaanottaneiden osuus ensisijaisista hakijoista pysyi samana Itä-Suomessa tarkastelujakson aikana. Aiemmin peruskoulusta päässeitä haki lukiokoulutukseen selvästi harvempi kuin vuonna 2013, ja edelleen määrä oli hyvin alhainen suoraan peruskoulusta hakeneisiin verrattuna.

Suoraan peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen oli puolestaan lähes 15 prosenttia vähemmän hakijoita kuin vuonna 2013. Hakijamäärä supistui Itä-Suomessa suunnilleen samassa suhteessa kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Opiskelupaikan otti vastaan huomattavasti useampi kuin vuonna 2013, noin kuusi prosenttiyksikköä useampi, eli kehitys oli hyvin samankaltaista kaikissa Itä-Suomen maakunnissa ja Manner-Suomessa keskimäärin.

Lukiokoulutuksesta poiketen ammatilliseen koulutukseen haki runsaasti hakuvuotta aiemmin peruskoulun päättäneitä. Vuonna 2015 Itä-Suomen alueella aiemmin peruskoulun päättäneitä ensisijaisia ammatilliseen koulutukseen hakijoita oli yli 40 prosenttia hakijamäärästä. Suoraan peruskoulusta hakeneista opiskelupaikan vastaanotti Itä-Suomessa lähes 94 prosenttia, mutta aiemmin peruskoulun päättäneistä ainoastaan noin 55 prosenttia aloitti opiskelun. Verrattuna aiempaan kuitenkin entistä useampi peruskoulun aiemmin päättänyt otti opiskelupaikan vastaan. Näin tapahtui erityisesti Etelä-Savossa.

Taulukko 4.8.1. Yhteishaussa vuonna 2015 lukiokoulutukseen suoraan perusopetuksesta ja muualta hakeneet sekä paikan vastaanottaneet Itä-Suomessa

Taulukko 4.8.2. Yhteishaussa vuonna 2015 ammatilliseen koulutukseen suoraan perusopetuksesta ja muualta hakeneet ja paikan vastaanottaneet Itä-Suomessa