Johdanto

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Pelastustoimen nopean avun saanti

Johdanto

Pelastustoimessa nopealla avulla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu hälytyksen vastaanottamisesta, väestön varoittamisesta, uhkaavan onnettomuuden torjumisesta, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaamisesta ja pelastamisesta, tulipalojen sammuttamisesta ja vahinkojen rajoittamisesta sekä näihin liittyvistä johtamis-, viestintä-, huolto- ja muista tukitoimista. Pelastuslaitosten laatimissa palvelutasopäätöksissä selvitetään alueella esiintyvät uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Sisäministeriön antamassa ohjeessa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta määritellään suunnitteluperusteet pelastustoimea koskevien uhkien arviointiin ja perusteet miten pelastustoiminta tulisi järjestää vastaamaan tunnistettuja uhkia.

Peruspalvelujen arvioinnissa tarkastellaan pelastustoimen alalta nopean avun (hälytyspalvelut) kysyntää ja pelastustoimen palveluiden (hälytyspalvelut) saatavuutta. Arvioinnissa käytettävät indikaattorit ovat hälytystehtävien lukumäärä ja jakautuminen onnettomuustyypeittäin sekä toimintavalmiusajan muutos ja suhde palvelutavoitteisiin.

Arvioinnissa käytetyt tiedot perustuvat pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokanta PRONTO:sta saatuihin tietoihin.

 

Lähitulevaisuuden näkymät

Pelastustoimen lähitulevaisuuden suurimmat muutokset liittyvät käynnissä olevaan pelastustoimen rakenneuudistukseen, jossa pelastuslaitosten määrä tulee vähenemään nykyisestä 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta viiteen pelastuslaitokseen. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteiksi on asetettu:

  • taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa
  • varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene
  • varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa
  • varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät.

Hallitusohjelmaan perustuen pelastustoimen ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan.  Lisäksi selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa. Hallitusohjelman mukaisesti pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää.

Sopimuspalokuntatoiminnan turvaaminen erityisesti harvaanasutuilla alueilla on tärkeää pelastustoimen palveluverkoston ylläpitämisessä ja palvelutason säilyttämissä nykyisellä tasolla. Maalta kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike sekä kiristyneet työelämän vaatimukset ovat jo nyt synnyttäneet rekrytointiongelmia vapaaehtoisesti tai sopimusperusteisesti toimiviin palokuntiin. Näissä palokunnissa päiväajan lähtövalmiuden heikentymiseen vaikuttavat muun muassa työskentely toisella paikkakunnalla tai muut sellaiset työn luonteesta johtuvat seikat, jotka estävät lähtemisen hälytystehtävään. Harvaanasuttujen alueiden osalta pelastustoimen palveluiden turvaaminen edellyttää nykyisten vapaaehtoisten tai sivutoimisten palokuntien vahvistamista sekä nykyistä laajempaa yhteistyötä päätoimisen henkilöstön kanssa ja nykyistä joustavampaa henkilöstöresurssien käyttämistä.