Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Kunnallisen nuorisotyön saatavuus

Johtopäätökset

  • Nuoret ovat eriarvoisessa asemassa nuorisotyön palvelujen saatavuuden osalta. Kuntien väliset erot selittyvät osittain kuntakoosta johtuvina eroina. Suurimmat erot löytyvät kuitenkin keskikokoisten ja pienten kuntien ryhmien sisällä. Erot viittaavat vahvasti siihen että kunnan päättäjien ja esittelevien virkamiesten asenteet vaikuttavat oleellisesti nuorisotyön palvelujen määrään ja saatavuuteen. Nuorisolain mainitsemat palvelut ovat kuitenkin saatavilla puolet kunnista. Yllättävän vähän varsinkin pienet kunnat käyttävät kuntien välistä yhteistyötä palvelujen saatavuuden lisäämiseksi. Kuntien yhteistyönä voitaisiin lisätä moni palvelu. Kunnat hakevat kiitettävästi uusi nuorten kohtaamisen muotoja nuorten areenoilla parhaana esimerkkinä kasvava koulunuorisotyö ja koulu ja sen ympäristön käyttö nuorisotyössä Lounais-Suomessa.
  • Nuorisotyö ei ole hakeutunut muille nuorten vapaa-ajan areenoille, kuten kauppakeskukset ja muut, toisaalta voidaan kysyä onko nuorisotyön läsnäolo kaikkialla itsetarkoitus? Hämmennystä herättää kirjastojen vähäinen käyttö. Ovathan nuoret ja lapset kirjastojen suurin käyttäjäryhmä. Kolmasosassa kunnista nuorisotoimi on läsnä myös kirjastoissa, toki ongelma voi olla myös kirjastotoimen asenteissa.
  • Lounais-Suomen nuorille ei tarjota edellytyksiä kansainväliseen toimintaan ja monikulttuurisuuteen. Alue on hännänhuippuna valtakunnallisessa vertailussa. Toivottavasti kunnat tukevat vahvasti jatkossa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa vuoden 2015 aikana perustettua kansainvälisen toiminnan verkostoa ja luovat työntekijöilleen ja nuorille edellytykset osallistua verkoston toimintaan.
  • Kunnat resursoivat nuorisotyötä hyvin vaihtelevasti, eroja on monella tasolla niin maakuntien välillä kuin myös eri kuntakokojen välillä. Suurimmat erot ovat resurssien osalta myös saman kuntakoon sisällä. Kunnan oma päätös ja asenne ovat siis merkittävin nuorisotyön resurssiin vaikuttava tekijä.
  • Nuorisotyön arviointi on Lounais-Suomen kunnissa vähäistä ja eikä kovin systemaattista. Arviointiin osallistuvat tahot tai nuorten määrä on suppea. Arviointi perustuu pääasiallisesti nuorisotilan käyttäjien ja eri tapahtumiin osallistuvien palautteisiin.  Arviointitietoa hyödynnetään rajoitetusti, sitä käyttävät pääasiallisesti nuorisotyöntekijät ja jonkin verran nuorisovaltuustot ja nuorisotilan käyttäjät. Nuorisotyön johtamisen tukena arviointitieto käytetään vähäisesti.

Toimenpide-esitykset

  • Kunnallisen nuorisotyön tulee tehostaa olemassa olevaa kansainvälisen verkoston toimintaa siten, että kaikki kunnat kykenevät paremmin hyödyntämään EU:n nuorisotoiminta-ohjelmaa. Verkottumisella voidaan lisätä myös kotikunnassa tehtävää kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatusta. Kuntien tulee lisätä ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskoulutusta.
  • Kuntien tulee myös monipuolistaa nuorisotyön palvelujen saatavuutta systematisoimalla monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminta ja edistää nuorisolähtöisesti palvelujen saatavuutta yhteistyössä muitten kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Palvelujen saatavuutta voidaan edistää myös lisäämällä nuorten omatoimisuuden mahdollisuuksia ja tukemalla vapaita nuorisoryhmiä. Tavoite tulee olla, että nuorisolain tavoitteet toteutuvat kaikkien nuorten osalta kunnasta riippumatta.
  • Kuntien on hyvä käyttää enemmän toisten kuntien vertailutietoja omien palvelujensa ja resurssiensa kehittämisessä.
  • Lounais-Suomen kuntien tulee suhtautua vakavimmin arviointiin ja sen käyttöön nuorisopalvelujen kehittämisessä. Myös koko nuorisoikäluokkaa tulee enemmän kuulla palvelujen kehittämisessä. Palvelujärjestelmiä tulee laajentaa ja lisätä osallistuvia tahoja. Tämän tulee olla yksi osa kunnan kehittämistoimintaa uuden nuorisolain toimeenpanossa.