Nuorisotyön palvelujen arviointi

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Miten nuorisotyön palveluja arvioidaan kunnassa?

Peruspalvelujen arviointikyselyssä kysyttiin myös, miten nuorisotyön palveluja arvioidaan kunnassa ja osallistuvatko nuoret palvelujen arviointiin. Vastaukset osoittivat että kunnallista nuorisotyötä arvioidaan vähän, arviointi ei ole systemaattista ja perustuu pääasiallisesti nuorisotalossa ja tapahtumissa käyvien nuorien palautteisiin. Nuorten palautettakin vain puolet kunnista ilmoittavat käyttävänsä. Kuviossa 12.7.1. on esitetty yhteenveto käytetyistä arviointi järjestelmistä

Palvelutavoitteessa todetaan, että nuorisotyössä tulee olla käytössä arviointijärjestelmä, jonka avulla nuorisotyön palveluja arvioidaan säännöllisesti. Tavoitteen mukaan nuorten tulee olla osallisina nuorisotyön palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä.

Vastausten perustella näyttää siltä, että Lounais-Suomen nuorisotoimet eivät arvioi kovin laajasti nuorisotyön palveluja ja että siihen osallistuva joukko on suppea. Arviointi kohdistuu pääasiallisesti nuorisotilapalveluja käyttäviin nuoriin, joita 12.6. luvussa mainitun Luuppikyselyn mukaan on noin 12 % ikäryhmästä 13–16-vuotiaat. Toiseksi eniten käytetty arviointijärjestely oli nuorisotyöntekijöiden itseisarvointi. Yhteiskumppaneita ja muita kuin palvelua käyttävät nuoret käyttivät 30 % kunnista.

Laadunvalvontajärjestelmää nuorisotyössä käyttää kolme kuntaa.

Arviointi on Lounais-Suomen kuntien nuorisotoimessa lapsenkengissä.  Nuorisotyön uskottavuuden kannalta olisi syytä kehittää toimintaa ja systemaattisuutta sekä laajentaa arviointiin osallistuvien tahojen määrä.

Arvioinnin vähyydestä johtuen sitä käytetään myös vähän kunnallisessa päätöksenteossa ja

kehittämistyössä. Kunnista 63 % ilmoittaa, että nuorisotyöstä vastaava lautakunta käyttää kerättyä tietoa. Isoissa kunnissa kerätty aarivointieto käytetään kaikissa keskeisissä elimissä. Kunnan poliittiset päätöksentekijät käyttävät harvoin kerättyä tietoa, tai sitä ei viedä niiden käsittelyyn. Kerättyä tietoa ei siis käytetä johtamisen apuna. Nuorisotoimen johdostakin vain 60 % käytti kerättyä tietoa.

Nuorisotyöntekijät käyttivät kerättyä palautetta toimintansa kehittämiseen 87 %:ssa kunnista. Myönteistä on myös, että puolet kunnista ilmoittivat että nuorisovaltuustot ja nuoret, jotka osallistuvat toimintaan, käyttävät kerättyä palautetta.

Nuorten ohjaus ja palveluverkostot on lakisääteinen elin, jonka tehtävänä on nuoria koskevan tiedon kerääminen ja sen levittäminen päätöksenteon tueksi. Tästä huolimatta vain neljännes kunnista ilmoitti, että ohjaus ja palveluverkostot käyttävät kerättyä tietoa.

Kuntien nuorisotoimen on edistettävä, että edes kerätty arviointitieto käytetään päättävissä elimissä nuorisotyön palvelujen kehittämiseen. Taulukossa 12.7.1. (Mitkä tahot käyttää arvioinnin tuloksia) selviää miten eri tahot käyttävät kerättyä arviointitietoa.

Kuvio 12.7.1. Arviointijärjestelmien käyttö

Taulukko 12.7.1. Arviointitulosten käyttö