Nuorisotyön resurssit

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Mitkä ovat nuorisotyön käyttömenot, henkilöstön määrä ja nuorten käytettävissä olevat nuorisotilat?

Peruspalvelujen arvioinnilla selvitettiin myös, mitkä ovat nuorisotyön käyttömenot, henkilöstömäärät sekä nuorisotilojen määrä. Kuntien taloustiedot kerättiin nuorisotyön arviointikyselyllä. Kysytyt talousluvut ovat tilinpäätöstietoja vuodelta 2014. Samoin kuntien tilatiedot selvitettiin arviointikyselyllä. Nuorisotyöntekijöiden määrää koskevat tiedot perustuvat vuonna 2014 marraskuussa kerättyihin tietoihin opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöstietoja vuodelta 2014.

Palvelutavoitteissa todettiin, että nuorisotyön resurssien tulee mahdollistaa nuorisolain mukaisen nuorisotyön toteutuminen kunnassa.

Käyttömenojen osalta tulee suhtautua hieman kriittisesti eri kuntien vertailuihin, koska ovat rakenteeltaan ja sisällöltä hyvin erilaiset riippuen kuntien hallinnonrakenteesta. Esimerkkinä voi mainita jotkut tilinpäätökset sisältävät pajatoimintaa toiset ei.

Nuorisotoimen käyttömenot

Kuntien nuorisotoimen käyttömenot vaihtelivat 12 271 eurosta 11,7 milj. euroon, jos ei huomioida yhtä nolla-vastausta. Pienten kuntien (30) yhteiset tilinpäätösmenot vuonna 2014 olivat 3,466 milj., keskikokoisten kuntien (13) 7,007 milj. ja isojen (3) 14,489 milj. euroa. Kolmen ison kunnan resurssit ovat suurempia kuin 43 muun kunnat resurssit yhteensä.

Kuntien antamien tietojen perusteella voidaan todeta että Varsinais-Suomessa (751 757 euroa) on kunnilla keskimäärin huomattavasti enemmän talousresursseja käytössä kuin Satakunnassa (264 568 euroa). Ero keskimäärin käytössä olevassa määrärahassa on myös suuri, pienten kuntien osalta Varsinais-Suomi (139 122 euroa) ja Satakunta (84 757 euroa). Keskikoisten kuntien osalta luvut ovat 572 798 euroa versus 485 023 euroa ja isojen kuntien osalta 6 675 000 euroa versus 1 499 846 euroa. (Taulukossa 12.6.1. Toimintamenot kuntakoon ja maakunnan mukaan)

Ero kuntakoon välillä on ymmärrettäviä. Ongelmallisempaa on että erot saman kuntakoon sisällä ovat niin suuret. Väestömäärä tai nuorten määrä ei näytä olevan se ratkaiseva tekijä, vaan kuntien päättäjien ja virkamiesten asenne. (Taulukko 12.6.2. Suurin ja pienen toimintameno kuntakoon mukaan)

Toinen tapa vertailla on verrata kuntien käyttömenot euromääränä per 0 – 28-vuotias nuori. Vaikka kunnat luvun 12.5 mukaan määrittelevät pääkohderyhmänsä toisin ja itsenäisesti,  valittiin 0-28-vuotiaat nuorisolakiin perustuen vertailuindikaattoriksi.

Suurin euromäärä per nuori on 214,29 euro(2324 nuorta) ja pienin 27,19 euroa (570 nuorta). Kuntakohtaiset tiedot on kuvassa (Kuva 12.6.1 Nuorisotoimen toimintamenot per nuori). Pienten kuntien osalta pienen euromäärä per nuori oli 27,19 (570 nuorta) ja suurin 190,48 (630 nuorta). Keskikoisten kuntien vaihteluväli oli 49,65 euroa (6510 nuorta) ja 184,49 euroa (7583 nuorta) ja isojen kuntien osalta 55,44 euroa (27 054 nuorta) ja 178,53 euroa (65 534 nuorta).

Tämänkin vertailun pohjalta ongelmana on samakokoisten kuntien väliset suuret erot.

Nuorisotilat

Vuonna 2015 Lounais-Suomen nuorisotilojen määrä oli 146, kuntien vastausten perustella muutokset vuoden 2010 kyselyyn ovat marginaalisia, yhdeksässä kunnassa tilojen määrä on lisääntynyt ja seitsemässä kunnassa vähentynyt. (Taulukko 12.6.3. Nuorisotilan muutokset kuntakoon mukaan)

Pienissä kunnissa nuorisotiloja oli yhteensä 55, mikä on 703 nuorta per nuorisotila, keskikokoisissa kunnissa oli 42 tilaa mikä on 1758 nuorta per tila ja isoissa kunnissa 49 tilaa mikä tekee 2220 nuora per tila. Erot eri kuntien välillä samassa kuntokoossa ovat suuria. Todellisuudessa nuoria per tila on paljon enemmän koska tiloja käyttävä ikäryhmä on pääasiassa 13- 18. Tässä vertailussa käytetty ikäryhmä on 0-28-vuotiaat. Toinen asia, joka vaikuttaa nuorisotilojen määrään on kuntien rakenne ja tilojen sijainti. (Taulukko 12.6.4. Nuoria per nuorisotila kuntakoon mukaan)

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutetun Luuppikyselyn mukaan vain noin 10 % nuoresta ikäryhmästä käy nuorisotaloilla. Nuorisotilojen käytössä on saatu myös hiljaisia signaaleja tilojen kävijöitten iän nuorentumisesta. Kunnat ovatkin pyrkineet viemään palveluja nuorten muille areenoille. Nuorisotilatilanne on säilynyt aika lailla ennallaan, joten voidaan arvioida että resurssit määrän osalta ovat riittävät, eri asia on miten tilat tavoittavat nuoria.

Työntekijäresurssit

Kuntien nuorisotoimen käytössä vuonna 2014 oli 203,07 henkilötyövuotta, jakautuen siten että Varsinais-Suomessa henkilötyövuosia oli 155,63 ja Satakunnassa 47,44. Määrään on laskettu mukaan nuorisotoimenjohtajat ja vastaavat, nuorisosihteerit, nuoriso-ohjaajat ja nuorisotoimessa työskentelevä projekti. Hallinnollisia virkoja näistä oli 37, 9 henkilötyövuotta.

Vaikka etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat eivät kuulu arvioinnin piiriin, voidaan todeta että 2014 etsivässä työssä oli 47,5 henkilötyövuotta ja työpajoilla 236 henkilötyövuotta Lounais-Suomessa.

Työntekijäresurssit jakautuvat hyvin epätasaisesti eri kuntakokojen välillä. Isoissa kunnissa on nuorisotoimella yhteensä 106,8 henkilötyövuotta, josta Turun kaupungilla 77 henkilötyövuotta. Keskikoisissa kunnissa on yhteensä 59,2 henkilötyövuotta ja 30 pienen kunnan yhteinen henkilötyövuosimäärä on 36,95. Useassa pienessä kunnassa henkilötyövuodet on alle yhden. Henkilötyövuodet per kunta kuntakoon mukaan on taulukossa 12.6.5. Nuorisotyön HTV:t kuntakoon mukaan

Suhtautettuna nuorten määrään erot eri kuntakokojen välillä eivät ole suuria, vaihteluväli on 1238 nuorta per htv ja 1361 nuorta per htv. Taulukko 12.6.6. Keskiarvo nuori per nuorisotoimen htv kuntakoon mukaan. Kartta 12.6.1. Nuorisotoimen koko henkilöstön määrä antaa hyvän kuvan nuorisotyön työntekijäresursseista per nuori kunnittain.

Taulukko 12.6.1. Toimintamenot kuntakoon ja maakunnan mukaan

Taulukko 12.6.2. Toimintamenot suurin ja pienin kuntakoon mukaan

Taulukko 12.6.3. Nuorisotilojen määrän muutokset kuntakoon mukaan

Taulukko 12.6.4. Nuoria per nuorisotila kuntakoon mukaan

Taulukko 12.6.5. Nuorisotyön htv:t kuntakoon mukaan

Kartta 12.6.1. Nuorisotoimen koko henkilöstön määrä

Taulukko 12.6.6. Keskiarvo nuori per nuorisotoimen htv kuntakoon mukaan