Nuorisotyön saatavuus

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Mitä nuorisotyön palveluja kunnassa on saatavilla?

Yleistä

Peruspalvelujen arvioinnilla selvitetään mitä nuorisotyön palveluja on saatavilla. Nuorisolainmukaisia palveluja on saatavilla joka toisessa kunnassa lukuun ottamatta monikulttuurisuus ja kansainvälinen toiminta. Nuorisolain mainitsemat nuorisojärjestöjen ja ryhmien tuki oli heikosti saatavilla. Nuorisopalvelujen saatavuus on kohtalainen (katso kuvio 12.5.1. Kunnallisen nuorisopalvelujen saatavuus), joskin saatavuus on Varsinais-Suomessa monipuolisempi kuin Satakunnassa. Palvelujen saatavuudessa ei ole eroja isojen yli 50 000 asukaan kuntien osalta. Keskikoisten ja pienten kuntien osalta erot palvelujen saatavuudessa ovat suuria tiedot koottu kuvioon 12.5.2. Eri palvelujen saatavuus kuntakoon mukaan.

Palvelutavoitteessa todetaan että tulisi olla monipuolisesti saatavilla nuorisolain mukaisia palveluja. Lounais-Suomen kunnissa on saatavilla etsivä nuorisotyö ja nuorisotilojen ”avoimet”-illat joka kunnassa. Nuorten tapahtumat (91 %), leiritoiminta (91 %), retkitoiminta (87 %) on saatavilla lähes kaikissa kunnissa. Voidaan todeta että palvelut on saatavilla kohtalaisesti Lounais-Suomen kunnissa

Peruspalvelujen arviointikyselyssä kysyttiin myös, mikä kunnallisessa nuorisotyössä on tärkeintä. Kutien vastaavien virkamiesten vastauksissa on eroja. Pienten kuntien mielestä tärkeintä on kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen, seuraavaksi elämänhallintaan liittyvien taitojen opettaminen, kolmantena nuorisolähtöisyys.  Keskikokoisten kuntien virkamiesten mielestä tärkeintä on kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen, seuravaksi jaetulla toisella sijalla tulivat elämänhallinta, nuorisolähtöisyys ja aktiivinen kansalaisuus. Isojen kuntien virkamiesten mielestä tärkeintä on nuorisolähtöisyys, seuraavana yhdenvertaisuuden toteuttaminen ja kolmantena kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen. Isojen kuntien osalta näkyy nk. kanuunaverkon talvella 2015 käymää keskustelu. Vivahde eroista huolimatta voidaan todeta että kunnallisen nuorisotyön lähtökohdat ovat nuorisolain mukaisia

Palvelujen saatavuuden osalta täytyy kiinnittää huomiota siihen että suurimmat erot eivät niinkään ole kuntakoon mukaisia, toki pienessä alle 2000 asukaan kuntien (keskiarvo 11 palvelua) ja suurimman kuntakoon (keskiarvo 23 palvelua) on eroja, mutta suurimmat erot ovat eri kuntakoon sisällä.  Katso taulukko 12.5.1. Palvelujen määrä suurin – pienin kunnan asukasluvun mukaan Tämä viittaa siihen että palvelujen saatavuuteen vaikutta enemmän kunnan päättäjien ja/tai kunnan virkamiesten asenne ja nuorisotoimen käyttöön annetut resurssit.

Nuorisotyön toimintamuodoissa suurimmat erot saman kuntakoon sisällä

Toimintamuotojen saatavuuden osalta tulee suhtautua hieman varovaisesti vastausten validiteettiin, raportin kirjoittajan kokemusten perusteella. Ei ole varma että vastaajilla ja kysymysten asettajilla on sama näkemys mitä palvelulla tarkoitetaan.  Moni vastaaja on tarkastellut palvelun olemassaoloa pelkästään oman hallinnon suppeasta näkökulmasta..

Palvelujen saatavuuteen vaikuttaa paitsi erillinen resursointi myös valtakunnallisen keskustelun esille nostamat toimintamuodot. Esimerkkejä tästä on erillistä valtionapua nauttiva etsivä nuorisotyö, 34 kuntaa 46 ilmoitta toimintamuodon lisääntyneen viimeisen vuoden aikana.  Toinen erillistä valtiontukea nauttiva toimintamuoto on työpajatoiminta, 21 kuntaa ilmoitta toiminnan kasvaneen.

Kunnista 26 ilmoittaa Nuorten tieto ja neuvontyön palvelujen samoin koulunuorisotyö (23 kuntaa) ja verkkonuorisotyö (19 kuntaa). Kasvun taustalla on nuorisotiedotuksen ja verkkonuorisotyön osalta hyvin toimivien valtakunnallisten osaamiskeskusten informaatio-ohjaus ja koulutustoiminta. Koulunuorisotyö taas on ollut nuorisotyön keskusteluissa vahvasti esillä.

Jos tarkastellaan toimintamuotoja joita kunnat ilmoittavat kasvaneen niin voidaan todeta esimerkiksi että tieto-ja neuvontatyön osalta se on saatavilla kaikissa yli 20 000 asukkaan kunnissa, 2000 – 5000 asukaan kunnissa vain alle puolet kunnissa, sekä esimerkiksi 10 000 – 20 00 asukaan kunnissa 60 % kunnista tarjoaa tätä palvelua.

Verkkonuorisotyötä on saatavilla kaikissa yli 50 000 asukkaan kunnissa, yli 20 000 asukkaan kunnissa 66,7 % kunnista tarjoaa verkkonuorisotyötä. Muun kokoisissa kunnissa alle 50 %, 2000 – 10 000 asukkaan kunnissa vain kolmannes tarjoaa tätä palvelua.

Koulunuorisotyön osalta erot kuntien osalta ovat pienet ja ei aina kuntakoosta riippuvia esimerkiksi 5001- 1000 asukaan kunnissa palvelua tarjoaa 72,7 % kunnista kuin 10 001 – 20 000 asukkaan kunnissa 60 %.

Nuorten vaikuttajaryhmien toimita on myös nousussa, 18 kuntaa ilmoittaa toiminnan lisääntyneen. Vähiten vaikuttajaryhmiä on alle 5000 asukkaan kunnissa, sillä vain noin 60 %:ssa kunnista on vaikuttajaryhmä. Koko Lounais-Suomessa 78 % kunnista ilmoitta että heillä on vaikuttajaryhmä. Tilanne on kehittynyt vuosiin 2007 ja 2010 arviointeihin verrattuna hieman jolloin 55 % ja 67 % kunnista ilmoitti että kunnassa toimii nuorisovaltuusto. Huolestuttavaa on että nousu on kokonaan Varsinais-Suomen kuntien ansiota. Satakunnassa tilanne on vielä huono. Tilanne nuorten vaikuttajaryhmien osalta ei ole hyvä mutta kuntalain muutos tulee korjaamaan tilanteen.

Mielenkiintoinen tilanne on liikunnallisen nuorisotyön osalta, jossa sen lisäksi että suurin kaupunki tarjoaa sitä, niin seuraavaksi eniten liikunnallista nuorisotyötä on tarjolla 2000 – 5000 asukaan kunnissa (85,7 %) ja alle 2000 asukkaan kunnissa (80 %).

Yllättävän harva kunta ilmoittaa että heillä on muuta tukea kuin avustusta nuorten omaan järjestötoimintaan (34,8 %) tai vapaiden nuorten toimintaryhmiin (21,7%) kohdennettua tukitoimintaa. Toisaalta 56 % kunnista ilmoittaa että heille on nuorille suunnattuja koulutus- ja tiedotustilaisuudet.

Lounais-Suomen kunnat eivät kovin hyvin valmista nuoria tulevaisuuden kansainväliseen ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan.  Vain kolmannes kunnista ilmoittaa että heillä on tarjoilla kansainvälistä toimintaa. Isot kaupungit ilmoittavat myös toiminnan lisääntyneen.  Kunnat osallistuminen kansainväliseen toimintaan on myös kiinni paitsi resursseista myös nuorisotoimen henkilöstön kiinnostuksesta, ne pienet kunnat (4) jotka ilmoittavat toiminnan kasvaneen johtuu nimenomaan henkilöstön sitoutumisesta ja kiinnostuksesta.  Kunnista 19,5 % ilmoittaa kansainvälisen toiminnan joko loppuneen kokonaan tai vähentyneen. 

Vuoden 2008 peruspalvelujen arvioinnissa kunnat nimesivät kansainvälisen toiminnan kehittämiskohteeksi, joten paljon on vielä tehtävää. Vuoden 2015 vuonna aikana virinnyt Lounais-Suomen kuntien nuorisotoimien kv-verkosto antaa toivoa paremmasta.

Monikulttuurinen toiminta on Lounais-Suomessa kahden maakuntakeskuksen heiniä.  Näitten lisäksi kolme muuta kuntaa ilmoittaa että monikulttuurinen nuorisotyö on tarjoilla. Tilanne on kaikkea muuta kuin tyydyttävä ja tulisi olla tulevaisuuden kehittämiskohde.

Palvelutavoitteen mukaan voidaan todeta että kunnat tarjoavat kohtalaisesti nuorille eri palveluja, ja että palvelujen saatavuus on ennen kaikkea kyse kunnan päättäjien ja virkamiesten näkökulmasta ja asenteesta.  Toki kunnan koko ja resurssit vaikuttavat mutta ei niin paljon.

Alueelliset erot

Arvioinnissa tarkastellaan myös erot toisaalta palvelujen saatavuuteen suhteessa koko Suomeen sekä saatavuuden mahdolliset erot Satakunnan ja Varsinais-Suomen välillä.  Suhteessa palvelujen muualla Suomeen tilanne on heikoin monikulttuurisen nuorisotyön osalta jossa Lounais-Suomi sekä molemmat maakunnat ovat hännän huippuna. Toki koko maassakin vain joka viides kunta ilmoittaa että monikulttuurinen nuorisotyö on tarjolla, tästä huolimatta tilanne on huono.

Nuorisojärjestöjen ja vapaiden nuorisotyhmien tukitoiminoissa sekä yksilöohjauksen osalta tilanne on myös huonompi kuin koko maassa. Lounais-Suomen tilanne ei kuitenkaan eroa kovin paljon valtakunnan tilanteesta.

Toisaalta esimerkiksi katutyön ja jalkautuvan työn, erityisnuorisotyön, etsivän nuorisotyön, sekä retkitoiminnan osalta tarjonta on Lounais-Suomen kunnissa useammin kuin valtakunnallisesti

Lounais-Suomen sisällä voidaan yleisesti ottaen sanoa että palvelu tarjonta on Varsinais-Suomessa laajempaa kuin Satakunnassa. Suurin on ero nuorten vaikuttajaryhmien osalta missä Satakunnassa 58 %:ssa kunnista on vaikuttajaryhmä kuin taas Varsinais-Suomessa peräti 98 %:ssa kunnista on vaikuttajaryhmä.  Samoin tieto- ja neuvontapalvelujen tarjonnassa tilanne on huomattavasti parempi Varsinais-Suomessa (81,5 % kunnista) kuin Satakunnassa (52,6)

Myös seuraavien palvelujen osalta erot ovat suuret Varsinais-Suomen kuntien hyväksi; Koulunuorisotyö, kulttuurinen nuorisotyö sekä verkkonuorisotyö. Vaikutta että Satakunnan kunnat ovat hitaimpia omaksumaan uusi toimintamotoja. Satakunnassa on myös perinteisten toimintamuotojen kuten pienryhmätoimintojen hieman suppeampi tarjonta.

Satakunnassa nuorten työpajatoiminta on tarjolla 79 % kunnissa kuin se Varsinais-Suomessa on 63. Katso myös kuvio 12.5.3. Eri palvelujen saatavuus maakunnittain.

Voidaan todeta että alueellisia eroja on maakuntien välillä eri palvelujen osalta joskus merkittäviäkin, mutta kokonaisuutena palveluja on kohtalisesti saatavilla molemmissa maakunnissa.

Nuorten kohtaamista uusilla areenoilla

Nuorisokulttuurin, nuorten toimintaympäristön muuttuminen ja nuorten sosiaalisuuden digitalisoituminen haastaa myös kunnallisen nuorisostyön hakemaan uusia toimintamuotoja ja uusia tapoja kohdata nuoria arjessa. Kunnallisen nuorisotyön eniten lisääntynyt toimintamuodot on viime vuosien aikana ollut etsivä nuorisotyö, toimintamuoto jossa etsitään eritysesti nuorisolain määräämiä ryhmiä, mutta jossa kohdataan myös katu- ja jalkautuvatyössä nuorten ryhmiä julkisilla areenoilla. Etsivää nuorisotyötä tekevät kaikki kunnat Lounais-Suomessa, jalkautuva ja katu työtäkin tehdään Isoissa kunnissa (100 %) ja keskikokoisissa (54 %) ja pienistä kunnista (17 %).

Kasvavia toimintamuoto on kouluajalla tehtävä koulunuorisotyö, joka kyselyn mukaan toteutettiin 65 % kunnissa. Tätä toimintamuotoa toteutettiin kaikissa isoissa kunnissa, pienissä kunnissa (63 %) ja keskikokoisissa (62 %). Tämän rinnalla kunnan nuorisotoimi järjestää toimintaa myös vapaa-ajalla koulujen tiloissa (85 %) ja koulujen piha-alueilla (46 %). Koulutilojen käyttivät kaikki keskikokoiset kunnat sekä pienistä kunnista (80 %). Isoista kunnista kaksi kolmesta käyttivät koulutiloja.  Koulupihoja taas käyttivät kaikki isot kunnat, mutta keskikoisista kunnista (46 %) ja pienistä kunnista (40 %)

Viljami Kinnunen (2015, 53) toteaa; Nuorten sosiaalisten verkostojen toiminta on siirtynyt kaduilta ja julkisilta tiloilta sisätiloihin, ja ne päivitetään sujuvasti pilvipalvelujen ja kännykän ruudun kautta. Kinnunen jatkaa; ” Sosiaalisuuden digitalisoituminen asettaa haasteen myös nuorisotyön toiminnalle. Nettiympäristö on monelle nuorelle sopiva paikka nuorisotyöntekijän kohtaamiselle ja luontainen jatke kasvokkain tapahtuvalle kommuni­kaatiolle. Katupartiosta ollaan siirtymässä nettipartioin­tiin.” Väite on ehkä visionäärinen, mutta jo aiemmin siirryttiin tiedottamisen ja neuvonnan osalta verkkoon. Nyt nuorisotoimi kehittää verkkonuorisotyötä.

Lounais-Suomessa alle puolet kunnista (43,5 %) ilmoittaa tarjoavansa verkkonuorisotyötä. Maakunnalliset erot ovat suuret Satakunnassa 26,3 % ja Varsinais-Suomessa 55,6 % kunnista tarjoaa verkkonuorisotyötä. Kuntakoon huomioiden kaikki isot kunnat tarjoavat verkkonuorisotyötä, keskikokoisista 54 % ja pienistä kunnista 33 %. Kinnusen toteamukseen verrattuna Lounais-Suomessa tehdään saman verran jalkautuvaa työtä kuin verkkonuorisotyötä, tämä eroaa valtakunnallisesta luvusta.

Nuorisotoimi pyrkii myös olemaan läsnä myös muissa julkisissa tiloissa, jossa nuoria kokoontuu. Lounais-Suomen kunnista 37 % ilmoittaa järjestävänsä toimintaa puistoissa ja piha-alueilla. Erot kuntakoon välillä olivat suuret, pienestä kunnista vain viidennes ilmoitti järjestävänsä toimintaa puistoissa ja piha-alueilla. Vastaavat luvut isojen kuntien osalta (100 %) ja keskikokoisten (61,5 %)

Kunnan ylläpitämien liikuntapaikkojen osalta 74 % ilmoitti järjestävänsä niissä toimintaa. Saman verran ilmoitti myös järjestävänsä liikunnallista nuorisotyötä. Kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja käytti 80 % pienistä kunnista, saman verran ilmoitti järjestävänsä liikunnallista nuorisotyötä. Isojen kuntien liikunnallinen nuorisotyö tapahtuu muualla kuin kuntien ylläpitämissä liikuntatiloissa.

Lapset ja nuoret ovat eri selvitysten mukaan kirjastojen aktiivisin käyttäjäryhmä. Tutkimukseen suhteutettuna nuorisotoimi käyttää kirjastoa aika vähän, vain kolmannes kunnista ilmoittivat olevansa läsnä järjestävänsä toimintaa kirjastoissa. Kuntakoolla ei näyttänyt olevan tässä suhteessa merkitystä, eikä myöskään maakuntien välillä ollut eroa.

Muut kuin isojen kuntien nuorisotoimet eivät ole läsnä kauppakeskuksissa taikka liikenneasemilla ja pikaruokapaikoisa. Katso myös kuvio 12.5.4. Nuorisotoimen toiminta nuorten areenoilla.

Arviointikohteen palvelutavoitteen mukaan nuorisotyön tulisi mahdollistaa toimintaa siellä missä nuoret liikkuvat. Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta että Lounais-Suomessa kuten muuallakin Suomessa perinteiset tilat pitävät pintansa. Tietoisuus siitä että nuorisotilojen kävijämäärä vähenee ja nuorenee haastaa kunnat viemään toiminta uusille areenoille, missä nuoret ovat lainsäädännön voimalla (koulut) tai perinteisesti (pihat, puistot, uimarannat, liikuntapaikat, kirjastot)

Vastausten perusteella voidaan todeta, että nuorisotoimi hakee edelleen luovia ratkaisuja saavuttaakseen nuoria heidän elinpiirin areenoilla, myös eri toimintamuotojen ja toimijoiden yhteistyö hakee roolinsa. Vastausten perusteella uusvanhat liikkuvat nuorisotilat ovat palaamassa.

Monikulttuurisen nuorisotyön, kansainvälisen toiminnan ja nuorisotiedotuksen ja neuvonnan kannalta ja näkökulmasta kirjastojen ja nuorisotoimen yhteistoiminta on vähäistä, muta se ei aina johdu nuorisotyöstä.

Haasteellista on nähdä miten nuorisolain mahdollistama ja kaikkien kuntien käyttämä etsivä nuorisotyö asemoituu perinteisen nuorisotyön kenttään ja syntyykö sitä kautta nuorisokasvatuksen uusi etsivä työote.

Nuorisotoimi ei osta palveluja

Vuoden 2008 peruspalvelujen vastausten perusteella lähes joka toinen kunta osti jotain nuorisotyön palveluja. Vuoden 2015 kyselyn perusteella kunnat eivät käytä kovin paljon ostopalveluja, Kuusi kuntaa käyttää etsivän työn osalta ostopalveluja, neljä kuntaa työpajatoiminnan osalta ja neljä nuorisotiedotuksen osalta. Ostopalveluja käyttivät pienet kunnat.

Pääasiallisesti kunnat tuottavat palvelunsa itse, mutta nousevasti käytetään joittenkin palvelujen osalta myös yhteistyötä. Saman palvelun sisällä käytetään molempia muotoja. Esimerkiksi 67 % kunnista Ilmoittavat tuottavansa itse nuorisotapahtumat niistä kuitenkin 40 % ilmoitta tuottavansa palvelua myös yhteistyössä. Seuraavaksi eniten yhteistyötä käytettiin harrastetoiminnan, retkitoiminnan, liikunnallisen nuorisotyön ja etsivän työn osalta. Tilanne on koottu kuviosta 12.5.5. Miten palvelu tuotetaan

Kaikkein itsenäisimmin kunnat tuottavat nuorisotilojen avoimet ovet palvelut, 91 % kunnista tuottavat palvelun itse. Myös nuorten vaikuttajaryhmien toiminta tuotetaan pääasiallisesti itse 90 % kunnista jolla on vaikuttajaryhmä tuottaa toiminnan itse.

Nuorisotyön pääkohderyhmä

Kunnilta kysyttiin myös nuorisotyön pääkohderyhmää. Vastaajia pyydettiin merkitsemään tärkeysjärjestykseen kunnallisen nuorisotyön pääkohderyhmät asteikolla 1: tärkein – 6. vähiten tärkein. Pääkohderyhmäksi nousi 13–15-vuotiaaat, jonka 72 % nimesi pääkohderyhmäksi. Toiseksi tärkein ikäryhmä oli vastaajien mielestä 16–18-vuotiaaat ja kolmanneksi tärkein 9-12-vuotiaat.  Vastaajien mielestä vähiten tärkeitä ovat esi- ja alkuopetusikäiset (54,3 %) ja 25–29-vuotiaat (41,3 %) Tiedot koottuna kuvio 12.5.6.  Nuorisotyön ikäryhmät

Vastaukset todistavat että perinteinen nuorisotyön kohderyhmä on valumassa alaspäin kohti varhaisnuorisotyötä.

Onnistumiset ja arvosanat

Kunnilta kysyttiin myös Minkä nuorisopalvelun järjestämisessä/tuottamisessa/toteuttamisessa koet, että kunnan nuorisotyö on viimeisen viiden vuoden aikana onnistunut erityisesti. Eniten mainintoja sai etsivä nuorisotyö (36 kuntaa), avoimet ovet toiminta (31 kuntaa), koulunuorisotyö (20 kuntaa), leiritoiminta ja työpajatoiminta saivat 16 mainintaa. Koottu kuviosta 12.5.7. Toiminta missä onnistumisia.

Kunnilta kysyttiin myös minkä arvosanana antaisivat kunnan nuorisotyön palveluille. Kuntien antaman arvosanan keskiarvoksi tuli kiitettävä 7,89.  Lounais-Suomen isot kunnat antoivat oman nuorisotyön palvelulle arvosanaksi 8,33 ja keskikokoiset kunnat 7,85 ja pienet kunnat 7.87. Kunnat ovat siis varsin tyytyväisiä omaan palveluihin.

Kuvio 12.5.1. Kunnallisten palvelujen saatavuus

Kuvio 12.5.2. Eri palvelujen saatavuus kuntakoon mukaan

Kuvio 12.5.3. Eri palvelujen saatavuus maakunnittain

Kuvio 12.5.4. Nuorisotoimen toiminta nuorten areenoilla

Kuvio 12.5.5. Miten palvelut tuotetaan

Kuvio 12.5.6. Nuorisotyön ikäryhmät

Kuvio 12.5.7. Toimintamuodot joissa onnistumisia

Taulukko 12.5.1. Nuorisotyön palvelujen määrä kuntakoon mukaan