Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Kunnallisen nuorisotyön saatavuus

Johtopäätökset

  • Yli puolessa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista on saatavilla nuorisolain määrittämiä nuorisotyön palveluja monipuolisesti. Saatavuuden erot löydetään, kun tarkastellaan tuloksia kuntakoon mukaan. Suurimmat alueelliset ja kuntakokoon liittyvät erot ovat monikulttuurisen nuorisotyön palvelujen, kansainvälisen nuorisotyön palvelujen sekä katutyön saatavuudessa.
  • Kunnat ovat resursoineet nuorisotyön palvelut hyvin vaihtelevasti. Pienten kuntien joukossa oli useita kuntia, joilla ei ollut joko lainkaan varattuna käyttömenoja nuorisotyön palveluihin, tai joilla ei ollut nuorisotyön henkilökuntaa tai nuorisotiloja. Muutenkin erityisesti pienten kuntien nuorisotyön resurssit vaihtelivat varsin paljon – myös erittäin hyvin resursoituja pieniä kuntia löytyi. Kuitenkin alueella kuntien käyttömenot ovat lisääntyneet vuodesta 2008 alle 29-vuotiaiden kohdalla. Resursointia voidaan pitää kunnan omana valintana.
  • Kuntien nuorisotyöstä vastaavat viranhaltijat pitävät nuorisotyössä tärkeimpinä asioina nuoren kasvun ja hyvinvoinnin tukemista, elämän hallintaan liittyvien taitojen opettamista sekä nuorisolähtöisyyttä. Myös osallisuuden kokemusten tuottaminen ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ovat kuntien nuorisotyöstä vastaavien mielestä tärkeitä asioita kunnallisessa nuorisotyössä. Kunnallisen nuorisotyön lähtökohtien voidaan arvioida olevan nuorisolain tavoitteiden ja tarkoituksen mukaisia.

  • Kunnallinen nuorisotyö on vahvasti läsnä perinteisillä nuorten elinpiirin mukaisilla alueilla. Nuorisotyö ei vielä ole erityisen yleistä uusilla toimintakentillä, vaikka luovia ratkaisuja nuorten tavoittamiseksi etsitäänkin. Kuitenkin voidaan todeta nuorisotyön siirtyneen yhä enemmän uusiin toimintaympäristöihin, kuten oppilalaitoksiin, liiketiloihin tai verkkoon.
  • Yli 90 prosentissa kunnista kerätään palautetta palveluja käyttäviltä nuorilta. Sen lisäksi kunnallisen nuorisotyön arviointi perustuu pääasiassa nuorisotyöntekijöiden tekemään itsearviointiin tai yhteistyökumppaneilta saatuun palautteeseen. Arviointijärjestelmissä on kuitenkin suuria paikkakuntakohtaisia eroja ja arviointia tehdään yleisesti ottaen varsin vaihtelevasti. Arviointijärjestelmät ja arviointiaineiston analyysimenetelmät vaativat kehittämistä sillä kerättyä palaute- ja arviointiaineistoa hyödynnetään kunnissa hämmästyttävän vähän esimerkiksi päätöksenteon tukena.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Kuntien tulee parantaa nuorisotyön palvelujen saatavuutta esimerkiksi monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen suunnitelmallisella toiminnalla. Nuorten, nuorten parissa vapaaehtoistyötä tekevien sekä lähiseudun kuntien kanssa yhteistyötä rakentamalla tulee huolehtia siitä, että nuorisolain tavoitteet täyttyvät jokaisessa Suomen kunnassa asuvien nuorten osalta sekä nuoret saavat tulevaisuudessa tasavertaisesti tarvitsemiaan nuorisotyön palveluja.
  • Kunnissa nuorisotyön tulee edelleen etsiä rohkeasti ja innovatiivisesti ratkaisuja nuorten tavoittamiseksi. Nuorten sosiaalinen digitalisoituminen tulee myös ottaa huomioon uusia ratkaisuja etsittäessä.
  • Kunnallisen nuorisotyön kansainvälisiä yhteyksiä tulee lisätä. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen nuorisotyöhön. EU:n nuorisotoimintaohjelman hyötyjä tulee käyttää aktiivisemmin hyödyksi. Kuntien yhteistyötä tulee lisätä kansainvälisten kokemusten tarjoamiseksi nuorille. Maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseksi monikulttuurista nuorisotyötä tulee myös edistää.
  • Nuorten tulee olla arvioinnissa keskeisemmässä roolissa ja heille tulee tarjota entistä monipuolisempia mahdollisuuksia osallistua arviointiin ja nuorisotyön palveluiden ajantasaistamiseen ja kehittämiseen.
  • Kunnallisen nuorisotyön arviointijärjestelmiä tulee kehittää systemaattiseksi ja säännöllisiksi jotta nuorisotyön tarpeellisuudesta, laadusta ja kehittämisestä saadaan tarkempaa tietoa. Arviointijärjestelmien kehittämisessä tulee ottaa huomioon, miten palautejärjestelmät toimivat yhteen ja miten saatu palaute analysoidaan ja sen tulokset siirretään edelleen toiminnan kehittämiseen sekä kunnallisen että muun päätöksenteon tueksi.