Nuorisotyön palvelujen arviointi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Miten nuorisotyön palveluja arvioidaan kunnassa?

Arviointikohdassa kysyttiin, miten nuorisotyön palveluja arvioidaan kunnassa ja osallistuvatko nuoret palvelujen arviointiin. Vastaukset osoittivat, että kunnallista nuorisotyötä arvioidaan varsin vaihtelevasti ja että arviointijärjestelmät vaativat kehittämistä. Kuviossa 12.7.1. on esitetty yhteenveto käytetyistä arviointitavoista sekä arvioinnin toteuttamisen tiheydestä.

Palvelutavoitteessa todettiin, että nuorisotyössä tulee olla käytössä arviointijärjestelmä, jonka avulla nuorisotyön palveluja arvioidaan säännöllisesti. Lisäksi tavoitteessa mainittiin, että nuorten tulee olla osallisina nuorisotyön palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä.

Kyselyvastausten mukaan näytti siltä, että yleisesti ottaen kunnallisen nuorisotyön palvelujen arviointiin osallistettiin melko laajaa joukkoa nuorisotyön ympäriltä. Näin ollen arviointi oli monipuolista ja siinä toteutui moniportaisuus ja monitahoisuus. Kuitenkin paikkakuntakohtaiset erot olivat suuria. Vastausten mukaan kunnallisen nuorisotyön arviointi perustui pääasiassa joko palveluja käyttäviltä nuorilta saatuun palautteeseen, nuorisotyöntekijöiden tekemään itsearviointiin tai yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Joka toisessa kyselyyn vastanneessa kunnassa myös huoltajat olivat mukana arvioimassa nuorisotyön palveluja. 

Kunnalliseen nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin kehittäminen aloitettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 (ks. Hovi ym. 2009). Mallia on jalkautettu tehokkaasti esimerkiksi kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkoston (Kanuuna) kautta eri puolille Suomea. Tämän kyselyn mukaan nuorisotyöntekijöiden tekemää itsearviointia hyödynnettiin Länsi- ja Sisä-Suomessa n. 62 prosentissa kunnista. Hieman vajaa puolet kunnista tekee itsearviointia kerran vuodessa, puolivuosittain tai useammin. Auditointi eli vertaisarviointi oli itsearviointia harvinaisempaa ja sitä hyödynnettiin arviointimenetelmänä vasta reilussa kolmasosassa kyselyyn vastanneista kunnista. 

Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät pystyvät tuomaan tärkeitä ja mahdollisesti uusiakin näkökulmia kunnallisen nuorisotyön arviointiin ja kehittämiseen. 64 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista yhteistyökumppanit ja sidosryhmät osallistuivat nuorisotyön arviointiin. 33 prosenttia kunnista vastasi, että yhteistyötahot ja sidosryhmät osallistuivat nuorisotyön arviointiin kerran vuodessa, puolivuosittain tai useammin. Yhteistyökumppaneilta saadun arvioinnin säännöllisyyttä tulee kunnissa kuitenkin lisätä. Neljäsosassa niistä kunnista, joissa yhteistyökumppanit osallistuivat nuorisotyön arviointiin, arviointimahdollisuus tarjottiin harvemmin kuin joka toinen vuosi.

Neljäsosassa kunnista ei ollut käytössä minkäänlaista arviointijärjestelmää tai se oli lähes olematon. Jos palautetta kerättiin, niin se tapahtui esimerkiksi ainoastaan nuorisotilan seinällä olevan palauteseinän avulla. Nämä toimijat olivat useimmiten myös itse huomanneet arvioinnin olevan kehittämiskohde ja ovat aikoneet kehittää sitä.

Kyselyvastausten mukaan 18 prosentissa kuntia käytettiin koko organisaation laadunvalvontajärjestelmää, esimerkiksi CAF – arviointimallia. Puolessa näistä kunnista tällaista laajamittaista arviointijärjestelmää käytettiin harvemmin kuin joka toinen vuosi.

Valtakunnallisessa peruspalvelujen arvioinnissa arvioitiin, että vaikuttaa siltä, että säännöllisesti kerättyä palaute- ja arviointiaineistoa ei ole käytetty johtamisen apuna. Kyselyvastaukset osoittivat, että noin 90 prosenttia nuorisotyöntekijöistä käytti kerättyä palaute- ja arviointiaineistoa hyödykseen. Nuorisotoimen johto hyödynsi kerättyä aineistoa kyselyn mukaan noin 67 prosentissa kunnista. Nuorten monialainen ohjaus- ja palveluverkosto, jonka yhtenä tehtävänä on nuoria koskevan tiedon kerääminen ja sen levittäminen päätöksenteon tueksi, hyödynsi kerättyä palaute- ja arviointiaineistoa ainoastaan 45 prosentissa kunnista. Nuorisovaltuustot toimivat lakisääteisiä ohjaus- ja palveluverkostoja aktiivisemmin. Nuorisovaltuustot käyttivät kerättyä aineistoa 55 %:ssa vastanneista kunnista. Nuorisovaltuustojen rooli korostuu kuntien antamissa avoimissa vastauksissa. Joissain kunnissa nuorisovaltuusto osallistui kyselyiden suunnitteluun, organisoi niiden toteuttamisen sekä analysoi saatuja vastauksia. Kuntien luottamuselimet hyödynsivät kerättyä arviointiaineistoa melko vähän. Kunnan nuorisoasioista päättävät lautakunnat (tai muut vastaavat elimet) hyödynsivät kerättyä arviointiaineistoa 61 prosentissa, kunnanhallitus 15 prosentissa ja kunnanvaltuusto 12 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista.

Sen lisäksi, että arvioinnin mahdollistavissa menetelmissä on kunnissa nuorisotoimien osalta kehitettävää, myös kerätyn aineiston hyödyntämistä tulee edistää huomattavasti.

Kuvio 12.7.1. Nuorisotyön palvelujen arviointi kunnassa

Lähde: Aluehallintovirasto, peruspalvelukysely kunnille 2015