Nuorisotyön resurssit

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mitkä ovat nuorisotyön käyttömenot, henkilöstön määrä ja nuorten käytettävissä olevat nuorisotilat?

Peruspalvelujen arvioinnilla selvitettiin, mitkä ovat nuorisotyön käyttömenot, henkilöstön määrä ja nuorten käytettävissä olevat nuorisotilat. Erityisesti pienten kuntien välillä resursseissa oli huomattavasti suurempi vaihtelu kuin keskikokoisissa ja isoissa kunnissa. Nuorisotilojen määrässä oli tapahtunut kuntakohtaisia muutoksia, mutta kokonaismäärän muutos oli ollut vähäistä. Henkilöstön määrä oli vähentynyt verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen.

Palvelutavoitteessa todettiin, että nuorisotyön resurssien tulee mahdollistaa nuorisolain mukaisen nuorisotyön toteutuminen kunnassa.

Resurssitarkastelussa vertailtiin nuorisotyön palvelujen talous-, henkilöstö- ja tilaresursseja. Kuntien taloustiedot kerättiin nuorisotyön arviointikyselyllä. Kysytyt talousluvut olivat tilinpäätöstietoja vuodelta 2014.

Nuorisotyöntekijöiden määrää koskevat tiedot pohjautuivat marraskuussa 2014 kerättyyn tietoon opetus- ja kulttuuriministeriön maakuntakatsaukseen. Tiedot saatiin kyselyllä nuorisotoimen johtavilta viranhaltijoilta.

Luvussa 12.5 tulee esille, että kunnat määrittelevät pääkohderyhmänsä iän suhteen eri tavoin. Niinpä tässä peruspalvelujen arvioinnissa käytettiin resurssien vertailupohjana nuorisolain määritelmää, jonka mukaan ”nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle 29-vuotiaita”.

Kuntien käytettävissä olevat nuorisotyön käyttömenot vaihtelivat nollasta 4,7 miljoonaan euroon. Yhtä alle 29-vuotiasta nuorta kohden kuntien yhteenlasketut käyttömenot Länsi- ja Sisä-Suomessa olivat 66 euroa. Koko maassa vastaava luku oli 98 euroa. Länsi- ja Sisä-Suomessa nuorisotoimen käyttömenot olivat pienemmät kuin millään muulla aluehallintoviraston alueella. Suurimmat käyttömenot toimialueella oli Keski-Pohjanmaalla (85 euroa) ja pienimmät Pohjanmaalla (59 euroa). (Taulukko 12.6.1., Kartta 12.6.1.) Käyttömenot vaikuttavat suoraan tarjolla olevien palveluiden määrään, joita Länsi- ja Sisä-Suomessa oli vähemmän saatavilla kuin koko maassa keskimäärin, kuten saatavuuden osalta todettiin. Käyttömenoissa olevat erot ja palveuiden saatavuus osoittavat sen, että eri puolilla ja eri kunnissa asuvat nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa nuorisopalveuiden osalta. Myönteistä oli kuitenkin se, että nuorisotoimen käyttömenot Länsi- ja Sisä-Suomessa olivat kasvaneet vuodesta 2008 niiden oltua tuolloin noin 50 euroa.

 

Nuorisotilat

Nuorisotiloja oli Länsi- ja Sisä-Suomessa vuonna 2015 yhteensä 248 (Taulukko 12.6.2.). Nuorisotiloja ei ollut kahdessa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnassa ollenkaan.

Suhteessa nuorten määrään Länsi- ja Sisä-Suomessa nuorisotiloja on selvästi vähiten tarjolla Pirkanmaan maakunnassa, jossa myös ainoana nuorisotiloja oli vähennetty vuodesta 2010 vuoteen 2015 selvästi. Muissa maakunnissa muutamat kunnat olivat avanneet uusia nuorisotiloja ja vain muutamat olivat sulkeneet enemmän kuin avanneet. Pirkanmaalla lähes 50 % kunnista oli tehty ratkaisu nuorisotilojen vähentämiseksi. Muutosta voidaan pitää merkittävänä.

Nuorisotilojen määrän muutoksiin oli useita syitä. Vähentymisten syiksi mainittiin mm. huonokuntoisten tilojen sulkeminen (kosteusvaurio tai muu sisäilmaongelma), kävijämäärien tai alueen nuorten vähentyminen ja esimerkiksi uuden monitoimitilan rakentaminen korvaamaan vanhoja tiloja.

Tilojen määrän lisääntymisen syiksi mainittiin usein kuntaliitokset. Useita mainintoja saivat myös uudet monitoimitilat, joissa eri toimijat voivat toimia joko limittäin ja yhtä aikaa tai eri vuorokaudenaikoina tai eri päivinä. Monitoimitilojen muiksi käyttäjiksi mainittiin mm. liikunta, kirjasto ja koulut: ”Uutta tilatoimintaa kehitellään parhaillaan usean eri toimijatahon kanssa alakoululle, jonne samalla muodostuu uusi oppimisympäristö.” Kommentit uusista monitoimitiloista olivat pääsääntöisesti positiivisia.

Nuorisotilojen kokonaismäärässä ei Länsi- ja Sisä-Suomessa siis ollut tapahtunut suuria muutoksia viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana, vaan muutokset olivat alueellisia. Yksittäiselle kunnalle ja erityisesti yksittäisille nuorille nuorisotilan sulkeminen on kuitenkin merkittävä muutos nuorisotyön palvelujen saatavuudessa. Tätä vajetta kunnat olivat ratkoneet eri tavoin: nuorisotyö oli yhä enemmän jalkautunut esimerkiksi liikenneasemille, kouluihin ja verkkoon. Myös liikkuvia nuorisotiloja (erilaiset autot) oli otettu käyttöön.

 

Työntekijäresurssit

Kuntien nuorisotoimien käytettävissä oli Länsi- ja Sisä-Suomessa vuonna 2014 yhteensä 329 henkilötyövuotta. Tähän määrään oli laskettu mukaan nuorisotoimenjohtajat ja vastaavat, nuorisosihteerit, nuoriso-ohjaajat ja nuorisotoimessa työskentelevä projektihenkilöstö. Nuorten työpajoissa työskentelevä henkilöstö ja etsivää nuorisotyötä tekevät eivät olleet mukana luvuissa. (Taulukko 12.6.3.)

Keskimäärin kunnissa oli nuorisotyöhön henkilöresursseja niin, että yhtä henkilötyövuotta kohden oli 1259 nuorta (koko maassa 1355 nuorta). Länsi- ja Sisä-Suomessa oli siis tältä osin resurssoitu nuorisotyötä koko maan keskiarvoa paremmin, joka osoittaa sen, että Länsi- ja Sisä-Suomessa resursseja käytetään muuta maata enemmän henkilöstöresursseihin. Maakunnittain tarkasteltuna kunnassa nuorisotyöntekijöitä oli eniten Pirkanmaalla. Nuorta kohti resurssointi oli parasta Keski-Pohjanmaalla.

Useassa pienessä kunnassa oli nuorisotyöhön varattu henkilöresursseja alle yksi henkilötyövuosi. Esimerkkinä tällaisesta ovat kunnat, jossa 0,3 henkilötyövuoden resurssilla hoidetaan kunnassa asuvat sadat nuoret. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mikä eriarvoistaa palvelujen saatavuden suhteen nuoret.

Taulukko 12.6.1. Nuorisotoimen käyttömenot

Lähde: Aluehallintovirasto, peruspalvelukysely kunnille 2015

Taulukko 12.6.3. Nuorisotyöntekijöiden määrä

Lähde: Aluehallintovirasto, maakuntakatsaus 2014 sekä Tilastokeskus

Kartta 12.6.1. Nuorisotoimen käyttömenojen osuus kunnan budjetista

Lähde: nuorisotilastot.fi

Taulukko 12.6.2. Nuorisotilojen määrä

Lähde: Aluehallintovirasto, peruspalvelukysely kunnille 2015