Nuorisotyön saatavuus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mitä nuorisotyön palveluja kunnassa on saatavilla?

Peruspalvelujen arvioinnilla selvitettiin, mitä nuorisotyön palveluja kunnassa on saatavilla. Useammassa kuin joka toisessa Suomen kunnassa oli saatavilla kaikkia nuorisolaissa mainittuja kunnan nuorisotyöhön kuuluvia palveluja, lukuun ottamatta kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotoimintaa sekä nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tukipalveluja. Nuorisotyön palvelujen tilanteen voidaan katsoa olevan kunnissa kohtalainen. Tiedot on koottu kuvioon 12.5.1. kunnallisen nuorisotyön palvelujen saatavuus sekä kuvioon 12.5.2. Nuorisotyön palvelujen saatavuus erikokoisissa kunnissa.

Palvelutavoitteessa todettiin, että nuorille tulee olla tarjolla monipuolisesti nuorisolain mukaisia nuorisotyön palveluja. Lähes jokaisessa Länsi- ja Sisä-Suomen kunnassa oli saatavilla etsivää nuorisotyötä (98 %), nuorisotilojen ”avoimet illat” – toimintaa (98 %) sekä nuorten tapahtumia (97 %). Myös leiritoimintaa (86 %) ja retkitoimintaa (79 %) oli saatavilla lähes kaikkialla. Verrattuna koko maan keskiarvoon nuorisotyön palveluita oli Länsi- ja Sisä-Suomessa kunnissa hieman heikommin saatavilla. Suurimmat erot olivat erityisnuorisotyön, verkkonuorisotyön, katutyön ja yksilöohjauksen osalta. Maakunnittain tarkasteltuna alueellisia eroja oli havaittavissa erityisesti monikulttuurisen nuorisotyön ja verkkonuorisotyön osalta. Niitä oli Pohjanmaan kunnissa muita alueen maakuntia huomattavasti yleisemmin saatavilla. 

Peruspalvelujen arviointikyselyssä kysyttiin, mikä kunnallisessa nuorisotyössä oli tärkeintä. Kuntien nuorisotyöstä vastaavat virkamiehet pitivät nuorisotyössä tärkeimpinä asioina nuoren kasvun ja hyvinvoinnin tukemista, elämän hallintaan liittyvien taitojen opettamista sekä nuorisolähtöisyyttä. Myös osallisuuden kokemusten tuottamisen ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisen he näkivät nuorisotyössä tärkeimpinä lähtökohtina. Voidaankin todeta, että lähtökohdat kunnallisessa nuorisotyössä ovat nuorisolain tavoitteiden ja tarkoituksen mukaiset.

 

Nuorisotyön toimintamuotoja

Valtakunnallisessa peruspalvelujen arvionnissa arvioitiin nuorisotyön toimintakentän olevan murroksessa. Nuorisotyö etsii edelleen luovia ratkaisuja toimiakseen nuorten elinpiirin mukaisilla alueilla. Kohderyhmä näyttää pysyneen yläkouluikäisten parissa tehtävässä työssä. Valtakunnallisessa arvioinnissa todettiin, että kuntakoon mukaan tarkasteltuna palvelujen saatavuudessa oli eroja. Leiritoimintaa oli saatavilla 85 prosentissa pienistä kunnista, 88 prosentissa keskikokoisista kunnista ja 95 prosentissa isoista kunnista. Myös retkitoiminnan saatavuudessa oli nähtävissä vastaavan suuntaisia eroja. Retkitoimintaa oli saatavilla 78 prosentissa pienistä kunnista ja 90 prosentissa keskikokoisista kunnista sekä kaikissa isoissa kunnissa.

Kuntien vastaukset kertoivat, että saatavilla olevista palveluista voimakkaimmin olivat lisääntyneet etsivä nuorisotyö ja koulunuorisotyö. Vuoden 2008 peruspalvelujen arvioinnin (2008, 144) mukaan koko maassa 25 kuntaa oli maininnut tekevänsä kouluyhteistyötä. Tämän vuoden vastaukset osoittivat, että 215 kunnassa (72 %) oli saatavilla koulunuorisotyön palveluja. Kunnista 62 prosenttia ilmoitti, että koulunuorisotyön palvelut olivat lisääntyneet vuoteen 2010 verrattuna. Länsi- ja Sisä-Suomen osalta tilanne oli lähes vastaava, kun koulunuorisotyötä oli tarjolla 66 % kunnista ja etsivää nuorisotyötä 98 % kunnista. Valtionavustuksella tuettu etsivä nuorisotyö on kuulunut nuorisotakuuohjelman piiriin, joka on edistänyt sen leviämistä.

Myös nuorten osallisuustoiminnassa oli tapahtunut myönteistä kehitystä. Vuoden 2008 valtakunnallisen arvioinnin (2008, 144) mukaan 30 prosenttia (n=363) vastaajista oli maininnut nuorten osallisuuden kuuluvan kunnan nuorisotyön toimintamuotoihin. Pääsääntöisesti tällä tarkoitettiin nuorten vaikuttajaryhmien toiminnan tukemista. Tämän vuoden vastauksissa Länsi- ja Sisä-Suomessa jopa 76 prosenttia kunnista kertoi nuorten vaikuttajaryhmän (tai muun vastaavan toimijaryhmän) toiminnan kuuluvan saatavilla oleviin nuorisotyön palveluihin. Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla oli suhteessa kuntamäärään nähden useammassa kunnassa tarjolla nuorten vaikuttajaryhmätoimintaa kuin Pohjanmaan maakunnissa.

Vuoden 2008 peruspalvelujen arvioinnissa kuntatoimijat olivat maininneet nuorisotyön kehittämiskohteiksi muun muassa kansainvälisen nuorisotoiminnan. Tuolloin 140 vastanneista kunnista ilmoitti, että niillä oli ollut kansainvälisiä yhteyksiä. Näiden kyselyvastausten perusteella kehittämistyö ei ole tuottanut tulosta. Länsi- ja Sisä-Suomessa 34 % kunnista kertoi, että kunnassa oli saatavilla kansainvälisiä nuorisotyön palveluja.  Vaikuttaa siltä, että kansainvälinen toiminta on pikemminkin ollut se, josta on karsittu kustannusten säästämiseksi. Keski-Pohjanmaalla kansainvälinen nuorisotyöllä näyttäisi olevan toimialueella paras jalansija Länsi- ja Sisä-Suomen maakunnista. Eri alueilla toimivien nuorisokeskusten rooli kansainvälisten yhteyksien järjestämisessä vaikuttaisi olevan merkittävä.

Suurimmat alueelliset erot nuorisotyön palvelujen saatavuudessa Länsi- ja Sisä-Suomessa oli monikulttuurisen nuorisotyön ja verkkonuorisotyön palveluissa. Molempia näistä oli eniten saatavilla Pohjanmaalla. Pohjanmaalla on muita alueita pidemmät perinteet monikultuurisuudessa ja osaltaan se näkyy myös tarjolla olevien nuorisopalveluiden kohdalla. Maahanmuuton kiihdyttyä on myös muilla alueilla syytä pohtia monikulttuurisen nuorisotyön tarvetta.

Kuvio 12.5.1. Kunnissa saatavilla olevat nuorisotyön palvelut

Lähde: Aluehallintovirasto, peruspalvelukysely kunnille 2015

Kuvio 12.5.2. Kunnissa saatavilla olevat nuorisotyön palvelut maakunnittain

Lähde: Aluehallintovirasto, peruspalvelukysely kunnille 2015