Johdanto

Valtakunnallinen arviointi

Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

Peruspalvelujen arvioinnissa on siirrytty joka toinen vuosi tapahtuvaan arviointiin. Vuonna 2015 arvioitiin ensimmäisen kerran perusopetuksen saavutettavuutta kolmelta vuodelta: 2011, 2013 ja 2015.

Suomen perustuslain (731/1999) mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Tämä on jokaisen perusoikeus, ja julkisen vallan on turvattava kaikille yhtäläinen mahdollisuus saada opetusta kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti. Perusopetuslaki (628/1998) puolestaan velvoittaa kunnan järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Kunta voi järjestää palvelut itse omissa kouluissaan taikka yhdessä muiden kuntien kanssa. Se voi myös hankkia koulutuspalvelut valtion oppilaitokselta tai sellaiselta rekisteröidyltä yhteisöltä tai säätiöltä, jolle valtioneuvosto on antanut luvan järjestää perusopetusta.  

Kunnat päättävät itsenäisesti kouluverkostaan, mutta lähikouluperiaate on kuitenkin perusopetuslaissa säilytetty. Lain mukaan opetus kunnassa tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Mikäli oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu hänelle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Lisäksi lain mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Lukuvuoden alkuun mennessä 13 vuotta täyttäneen oppilaan koulumatka saa kestää kuitenkin puoli tuntia pidempään eli enintään kolme tuntia. Jos oppilaan kuljetusta ei voida järjestää säädetyllä tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon.

Opetus-ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan (julkaisu 18/2014), että julkisen talouden niukkuudenkin aikana osaamisketjun alkupäähän panostaminen on prioriteetti, josta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa, ja tärkeää on turvata muun muassa esi- ja perusopetuksen saatavuus lähipalveluna. Vuoden 2016 talousarvioesityksen tekstiosassa ministeriö esittää, että laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta, ja tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa.

Tämän selvityksen arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksen koulu- ja väestötietoja sekä kuljetus- ja majoitusoppilaiden määriä koskevia tietoja. Kukin aluehallintovirasto kokosi Tilastokeskuksen aineistosta koulujensa lukumäärä- ja kokotiedot sekä hankki saavutettavuuslaskennassa tarvittavat koulujen osoite- ja koordinaattitiedot. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto laski Etelä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoalueitten perusopetuksen saavutettavuusluvut. Lounais-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin aluehallintovirastoissa laskelmat tehtiin itse.  Arvioinnin koordinoijana Lapin aluehallintovirasto kokosi muut tarvittavat tiedot ja taulukot.

Alueellista saavutettavuutta arvioitiin käyttämällä karttamenetelmää. Menetelmän avulla kuvattiin kuntakohtaisesti laskien, kuinka suuri osuus 7–12- ja 13­–15-vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa opetusta antavasta oman kuntansa peruskoulusta. Laskelmissa olivat mukana kuntien, valtion ja yksityisten ylläpitämät koulut lukuun ottamatta peruskouluasteen erityiskouluja.  Käytetty laskentatapa ottaa mukaan kunnan rajojen sisällä olevat 7–12- ja 13–15-vuotiaat, mutta ei erottele toisessa kunnassa koulua käyviä tai kotiopetuksessa olevia oppilaita.

Raportti on laadittu vuoden 2010 alussa voimaan tulleiden aluehallintovirastojen aluejaon sekä vuoden 2015 maakunta- ja kuntajakojen mukaisesti. Vuosina 2011–2015 on tapahtunut useita kuntien yhdistymisiä, mikä vaikeuttaa kuntatason tietojen vertailua aiempiin vuosiin.

Lapset ja nuoret

Vuoden 2015 peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemaksi on valittu lapset ja nuoret. Teema kytkeytyy hallitusohjelmaan ja arvioinnin tarkoituksena on koota alueellista lähtötasotietoa siitä, mitä hallitusohjelman toteuttaminen merkitsee lasten ja nuorten kannalta. Hallituskauden aikana on tarkoitus, että vuoden 2015 arviointikohteet arvioidaan uudelleen hallitusohjelman toimenpiteiden alueellisten vaikutusten seuraamiseksi.

Perusopetuksen saavutettavuuden turvaaminen koko Suomen alueella toteuttaa lasten oikeuksien näkökulmasta lasten ja nuorten yhdenvertaista oikeutta maksuttomaan opetukseen. Valtion ja kuntien tulee päätöksissään ottaa huomioon lasten ja nuorten etu. Monipuolinen lapsivaikutusten arviointi perusopetuksen saavutettavuuteen liittyvissä päätöksissä on tärkeää.

Suomen väestöstä lähes kymmenen prosenttia eli yli puoli miljoonaa on perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria (7–15-vuotiaat), joten koulutuksen saatavuudella ja saavutettavuudella on suuri merkitys heidän hyvinvoinnilleen.

Lähitulevaisuuden näkymät

Lasten ja nuorten ikäluokat ovat pienentyneet 2010-luvun alkuvuosiin asti, mikä on heijastunut koulutuspalvelujen toteuttamiseen. Perusopetuksen kouluverkko on harventunut viime vuosien aikana merkittävästi ja harvenee myös tulevina vuosina, joskin hitaammin kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan perusopetusikäisten määrä on kääntynyt kasvuun ja kasvu jatkuu lähivuodet.

Alueiden väliset erot perusopetusikäisten määrän kehityksessä ovat kuitenkin varsin suuria. Maan itä- ja pohjoisosissa sekä koko maassa haja-asutusalueilla ikäluokat pienenevät vielä senkin jälkeen, kun ne muualla kasvavat. Harvaan asutuissa kunnissakin väestö keskittyy taajamiin, jonne myös palvelut sijoittuvat. Haja-asutusalueilla asuvien lasten ja nuorten osalta on vaarana koulumatka-aikojen pidentyminen lähelle lakisääteisten matka-aikojen ylärajoja, kun lähialueiden koulut on lakkautettu. Pitkien matkojen takia periferiassa asuvien lasten opetus järjestetään yhä useammin osittain etäopetuksena. Perusopetukseen muodostuu lisää yhtenäiskouluja ja kyläkouluja yhdistyy keskustan kouluihin. Kuntien välinen yhteistyö perusopetuspalvelujen järjestämisessä kasvaa. Koulujen oppilaat ovat yhä useammin taustaltaan monikulttuurisia.

Alueilla joudutaan entistä tarkemmin arvioimaan käytettävissä olevien voimavarojen kohdentamista ja julkisen rahoituksen mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä ja turvaamisessa kaikilla toimialoilla. Koulutuspalvelujen tasapuolinen turvaaminen haja-asutusalueilla asuville lapsille ja nuorille on haasteellista niin pienissä kuin pinta-alaltaan suurissa kunnissa. Kasvualueille syntyy uusia asutusalueita ja sitä kautta tarve palveluihin, joiden oikea-aikainen mitoittaminen on myös osattava ennakoida palveluverkkosuunnitelmissa. Oman haasteensa niin opetuspalvelujen kuin muiden peruspalvelujen toteuttamiseen ja tasapuoliseen järjestämiseen tuo käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, itsehallintoalueiden muodostaminen sekä tulevaisuuden kunnan tehtävien muuttuminen.