Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Valtakunnallinen arviointi

Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Johtopäätökset

  • Koulu- ja opiskeluikäisillä nuorilla erilaisten mielenterveysongelmien ja -oireiden esiintyminen on yleistä. Ahdistuneisuusoireilua on yli 10 prosentilla, tytöillä oireet ovat huomattavasti yleisempiä kuin pojilla. Ahdistuneisuusoireilevien nuorten määrä on pysynyt samana viime vuosien aikana. Nämä nuoret käyttävät opiskeluhuoltopalveluja selvästi keskimääräistä enemmän.
  • Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkäripalveluja on tarjolla lähes kaikissa kunnissa, joissa on toisen asteen oppilaitos tai ammattikorkeakoulu. Suuressa osassa kuntia on täysi-ikäisille opiskelijoille tarjolla myös terveyskeskuksen psykiatrisen sairaanhoitajan tai depressiohoitajan palveluja. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö arvioi tarjolla olevat terveydenhoitajapalvelut pääosin riittäviksi. Sen sijaan puutteita on lääkäripalveluissa, terveyskeskuksen ja opiskeluhuollon psykologipalveluissa, sosiaalihuollon palveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen verkostoissa.
  • Viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijoille tarjolla olevat palvelut ovat kokonaisuutena pysyneet ennallaan tai niitä on lisätty. Suurimmassa osassa kuntia on järjestetty terveydenhuoltolain mukaisia ehkäiseviä mielenterveyspalveluja sekä toisen asteen opiskelijoille että ammattikorkeakouluopiskelijoille. Puutteita on opiskelijoiden mielenterveysongelmien hoidon järjestämisessä ja niiden verkottumisessa opiskeluhuollon palveluihin.
  • Opiskeluhuollon palvelut ovat entistä paremmin käytettävissä peruskouluissa ja lukioissa, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa terveydenhoitaja-, psykologi- ja kuraattoripalvelujen tilanne on mennyt seuranta-aikana huonompaan suuntaan. Tulos on huolestuttava, sillä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla tiedetään olevan keskimääräistä enemmän terveys- ja hyvinvointiongelmia. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten välillä on havaittavissa alueellisia eroja sekä käytettävissä olevissa opiskeluhuoltopalveluissa että henkilöstövoimavarojen suuruudessa. Tämä asettaa oppilaat ja opiskelijat eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata.

 

Valtakunnalliset toimenpide-ehdotukset

  • Oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpanoa seurataan ja sen toteutumista arvioidaan yhteistyönä, huomioiden eri tavoin oireilevien nuorten erityistarpeet.
  • Vakiinnutetaan olemassa olevia seurantaindikaattoreita ja täydennetään niitä (mm. Kouluterveyskyselyt, TEAviisarin tiedonkeruut), jotta voidaan systemaattisesti arvioida, seurata, ohjata ja valvoa opiskeluhuollon, sekä yhteisöllisen työn että yksilökohtaisten palvelujen toteutumista ja toimivuutta. Omavalvonnan mahdollisuuksien vahvistamiseksi tarvitaan tietotuotantoa vähintään aluetasolla. Tiedon tulee olla helposti saatavilla, esimerkiksi sähköisen raportointijärjestelmän kautta.
  • Tuetaan kuntia ja koulutuksen järjestäjiä oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanossa ja oikeiden työtapojen löytämisessä. Työssä hyödynnetään tehtyä katsausta (Anttila ym. 2016) käytössä olevista mielenterveyden edistämisen menetelmistä varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen.
  • Koordinoidaan lisäkoulutusta yhteisölliseen opiskeluhuoltoon oppilaitoksissa.

 

Alueelliset toimenpide-ehdotukset

  • Tuetaan omavalvonnan toteutumista maakunta- ja toimintayksikkötasolla
  • Kehitetään monialaisessa yhteistyössä nuorten mielenterveysongelmiin entistä joustavampia hoitoketjuja

 

Paikalliset toimenpide-ehdotukset

  • Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi
    • Mielen hyvinvointia tukevan ympäristön ja yhteisön vahvistaminen oppilaitoksissa
    • Mielen hyvinvoinnin ylläpitotaitojen oppiminen
    • Kiusaamisen ehkäisy
    • Ryhmämuotoinen tuki: esimerkiksi aggressionhallintaryhmät, stressinhallinta- ja depressioryhmät
  • Varmistetaan yksilökohtaisten opiskeluhuoltopalvelujen helppo saatavuus
    • Varmistetaan yksilökohtaisen ehkäisevän työn (mukaan lukien määräaikaiset terveystarkastukset) säännösten mukainen toteutuminen.
    • Varmistetaan, että opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut ovat saatavilla oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti määräajassa. Sekä opiskeluhuollon psykologi- että kuraattoripalveluja tulee olla saatavilla tasapuolisesti ja siten, että opiskelijalla on mahdollisuus päästä psykologin tai kuraattorin vastaanotolle lain edellyttämässä määräajassa.
    • Vahvistetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalveluja. Lääkäreillä tulee olla mahdollisuus perehtyä ja vahvistaa osaamistaan nuorten ikä- ja kehitysvaiheisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa
  • Varmistetaan, että opiskeluhuoltopalveluissa toimivilla ammattilaisilla on riittävästi koulutusta ja osaamista mielenterveyshäiriöiden tunnistamiseen ja lievien ongelmien hoitamiseen. Mielenterveyttä edistävien sekä häiriöitä ehkäisevien menetelmien käyttöönoton ja ylläpidon tulee olla laajemmin koko oppilaitoksen toimintaa
  • Nuorilla on oikeus saada tukea mielenterveysongelmiinsa
    • Yhdenmukaistetaan monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon käytäntöjä ja lisätään tietosuojasäädösten tuntemusta
    • Vahvistetaan monialaista yhteistyötä (kahdenkeskistä sekä asiantuntijaryhmissä tehtävää) opiskeluhuoltolain mukaisesti
  • Integroidaan nuorten mielenterveyspalvelut opiskeluhuollon palveluihin ja tarjotaan niitä mahdollisuuksien mukaan konkreettisesti kouluissa ja oppilaitoksissa
    • Mielenterveyspalvelujen yhtenä tehtävänä on tukea opettajia hoidon piirissä olevien nuorten mielenterveyden edistämisessä ja opiskeluhuollon palvelujen henkilöstöä lievien mielenterveyshäiriöiden hoidossa
    • Mielenterveyspalveluverkoston rakentamisessa kunnassa (tulevaisuudessa maakunnassa) tulee olla mukana erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon (ml. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon) sekä sosiaalihuollon toimijoita
    • Varmistetaan opiskeluhuollossa toimivien riittävä mielenterveysosaaminen ja henkilöstön tarvitsemat työkalut ja -menetelmät

 

Aluehallintovirastojen alueellisten arviointien johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Lappi
Lounais-Suomi
Länsi- ja Sisä-Suomi
Pohjois-Suomi