Koulujen määrä ja koko, oppilaiden määrä

Valtakunnallinen arviointi

Miten perusopetuksen koulujen ja oppilaiden määrä on muuttunut viime vuosina?

Koulujen määrä on edelleen vähentynyt, pieniä kouluja on entistä vähemmän. Peruskoulujen 1–6 luokilla on kuitenkin oppilaita enemmän kuin moneen vuoteen. Yläkoulujen oppilasmäärä on vähentynyt jo pitkään, mutta suunta on muuttumassa.

Koulujen määrä

Syksyllä 2015 Manner-Suomessa oli lähes 2 200 perusopetusta antavaa koulua.  Luvussa ovat mukana kaikki suomenkieliset sekä muun kieliset peruskoulut lukuun ottamatta ruotsinkielisiä peruskouluja. Mukana ovat peruskoulujen lisäksi myös koulut, joissa annetaan sekä perusopetusta (vuosiluokat 7–9 tai 1–9) että lukio-opetusta (Tilastokeskuksen oppilaitostyyppiluokituksen perus- ja lukioasteen koulut), mutta mukana eivät ole peruskouluasteen erityiskoulut.

Perusopetuksen kouluja oli 173 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana kaksi vuotta aikaisemmin ja 309 koulua vähemmän kuin vuonna 2011. Koulujen kokonaismäärää on vähentänyt lakkauttamisten lisäksi koulujen yhdistäminen hallinnollisesti toiseen kouluun. Tällä tavalla yhdistyi vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 64 peruskoulua. Koulujen hallinnollinen yhdistyminen ei kuitenkaan ole välttämättä muuttanut oppilaan koulunkäyntipaikkaa, vaan yhdistynyt koulu on voinut jäädä toimimaan entisissä toimipisteissä. Vaikka kouluja on lakkautettu ja yhdistetty, niin myös joitakin uusia kouluja on perustettu vuosittain. Vuosina 2014–2015 perustettiin kahdeksan uutta suomenkielistä peruskoulua: neljä Länsi- ja Sisä-Suomeen, kaksi Pohjois-Suomeen sekä yksi koulu Etelä-Suomeen, Itä-Suomeen ja Lappiin.

Tilastoista poistuneet koulut olivat lähes kaikki vuosiluokkien 1–6  kouluja, joiden määrä väheni seurantavuosina 2011–2015 kaikkiaan 300 koululla. Vuosiluokkien 7–9 koulujen määrästä poistui 70 koulua, kun taas vuosiluokkien 1–9 koulujen määrä kasvoi 61 koululla. Koulujen määrä on vähentynyt kaikilla alueilla ja maakunnissa vaihdellen Pohjanmaan kolmesta koulusta Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien 29 kouluun. Eniten on kouluja lakannut näinä vuosina Länsi- ja Sisä-Suomen alueella (Taulukko 4.5.1.)

Koulujen koko

Syksyllä 2015 Manner-Suomessa oli noin 1 500 vuosiluokkien 1–6  koulua. Niistä 76 prosentissa oli yli 50 oppilasta. Aikaisemmin lakkautettiin pieniä alle 50 oppilaan alakouluja useammin kuin suurempia kouluja, mutta viimeisen parin vuoden aikana ero on tasaantunut. Lukumääräisesti eniten pieniä kouluja oli edelleen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella ja suhteellisesti eniten Lapissa, jossa yli 40 prosenttia vuosiluokkien 1–6 kouluista oli alle 50 oppilaan kouluja. Etelä-Suomessa alakoulut olivat keskimäärin suurempia kuin muilla alueilla. (Taulukko 4.5.2.) Vaihteluväli vuosiluokkien 1–6 kouluissa oli Paraisten Utön koulun neljästä oppilaasta Helsingin Lauttasaaren ala-asteen koulun 807 oppilaaseen.

Syksyllä 2015 vuosiluokkien 7–9 kouluja oli 266 ja vuosiluokkien 1–9 kouluja oli 403. Suurin osa näistä kouluista oli vähintään 100 oppilaan kouluja, vain 50 koulussa oli alle sata oppilasta. Vuonna 2013 alle sadan oppilaan kouluja oli vielä 59. Reilussa puolessa 7–9-luokkien kouluista ja yli 60 prosentissa 1–9-luokkien kouluista oli vähintään 300 oppilasta. (Taulukko 4.5.3.) Vaihteluväli 7–9 vuosiluokkien kouluissa oli Lestijärven Lestin yläkoulun 32 oppilaasta Raision Vaisaaren koulun 758 oppilaaseen ja vuosiluokkien 1–9 kouluissa Enontekiön Kilpisjärven koulun yhdeksästä oppilaasta Liminganlahden yhtenäiskoulun 1 159 oppilaaseen.

Oppilasmäärä

Seuraavassa tarkastellaan erikseen perusopetuksen ala- ja yläluokkien oppilasmäärää. Oppilasmäärätilanne on ajankohdalta 20.9. Oppilasmäärässä ovat mukana vuosiluokkien 1–9 oppilaat kaikista kieliryhmistä, myös erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat. Mukana eivät ole koulujen esiopetuksessa olevat oppilaat eivätkä lisäopetusta saavat oppilaat.

Vuosiluokkien 1–6 koulujen oppilasmäärä

Syksyllä 2015 Manner-Suomessa oli peruskoulun vuosiluokilla 1–6 lähes 358 000 oppilasta, joista erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita oli noin 23 000. Oppilaista 49 prosenttia oli tyttöjä ja 51 prosenttia poikia. Poikien ja tyttöjen osuus on pysynyt samana tarkasteluvuodet. Vuodesta 2011 alakoulujen oppilasmäärä lisääntyi yli 12 100 oppilaalla, josta vuoden 2013 jälkeistä kasvua oli noin 7 700 oppilasta.  Kasvu oli suurinta Uudenmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Kuitenkin niilläkin alueilla ja maakunnissa, joissa oppilasmäärä on ollut laskeva, on vuoden 2013 jälkeen lasku ollut vähäisempää, ja monissa maakunnissa suunta on kääntynyt nousuun. Oppilasmäärä oli vähenevä syksyllä 2015 vielä seitsemässä maakunnassa, Itä-Suomen maakunnissa eniten. (Taulukko 4.5.4.)

Vuosiluokkien 7-9 koulujen oppilasmäärä

Syksyllä 2015 Manner-Suomen peruskoulujen vuosiluokkien 7–9 oppilasmäärä oli 173 800 oppilasta. Heistä erityisen tuen päätöksen saaneita oli lähes 15 800. Kuten alakoulun oppilaista, niin myös yläkoulujen oppilaista 49 prosenttia oli tyttöjä ja 51 prosenttia poikia. Osuus on pysynyt samana tarkasteluvuodet. Yläkoulujen oppilasmäärä on ollut laskeva. Vuodesta 2011 oppilasmäärä väheni Manner-Suomessa lähes 6 000 oppilaalla, mutta vuoden 2013 jälkeen oppilasmäärän väheneminen on ollut selvästi maltillisempaa. Kun vielä aikavälillä 2011–2013 yläkoulujen oppilasmäärä väheni kaikissa maakunnissa, niin syksyllä 2015 7–9 luokkien oppilasmäärä oli kasvanut ainakin jonkin verran viidessä maakunnassa, lähinnä kuitenkin Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla (Taulukko 4.5.5.)

Aluehallintovirastojen alueellinen arviointi

 Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Lappi, Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä-Suomi, Pohjois-Suomi

Taulukko 4.5.1. Perusopetuksen koulut (pl. ruotsinkieliset) vuosina 2011, 2013 ja 2015 aluehallintovirastojen aluejaon mukaan maakunnittain

Lähde: Tilastokeskus, peruskoulutilastot

Taulukko 4.5.2. Perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 alle ja yli 50 oppilaan koulut (pl. ruotsinkieliset) vuosina 2011, 2013 ja 2015 aluehallintovirastojen aluejaon mukaan

Lähde: Tilastokeskus, peruskoulutilastot

Taulukko 4.5.3. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 ja 1–9 alle ja yli 300 oppilaan koulut (pl. ruotsinkieliset) vuosina 2011, 2013 ja 2015 aluehallintovirastojen aluejaon mukaan

Lähde: Tilastokeskus, peruskoulutilastot

Taulukko 4.5.4. Vuosiluokkien 1–6 oppilasmäärä ja muutos aluehallintovirastojen aluejaon mukaan maakunnittain vuosina 2011, 2013 ja 2015 (20.9.)

Lähde: Tilastokeskus, peruskoulutilastot

Taulukko 4.5.5. Vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä ja muutos aluehallintovirastojen aluejaon mukaan maakunnittain vuosina 2011, 2013 ja 2015 (20.9.)

Lähde: Tilastokeskus, peruskoulutilastot