Opiskeluhuollon saavutettavuus

Valtakunnallinen arviointi

Millainen on nuorten mielenterveys ja miten he käyttävät opiskeluhuoltopalveluja ja kokevat niiden saavutettavuuden?

Ahdistuneisuusoireilevat nuoret käyttävät opiskeluhuoltopalveluja selvästi keskimääräistä enemmän. Näyttäisi siltä, että opiskeluhuollossa on pystytty tunnistamaan ahdistuneiden nuorten suurempaa tuen tarvetta ja tarjottu tarvittaessa useita käyntejä eri ammattilaisilla.

 

Ahdistuneisuusoireilu

Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi 12 prosentilla nuorista. Tytöillä kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus oli lähes kolme kertaa yleisempää kuin pojilla. Yleisintä se oli ammattiin opiskelevilla tytöillä (19 %). Perusopetuksen kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä 17 prosentilla ja lukiolaistytöistä 16 prosentilla oli kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Vastaavasti pojista kuudella prosentilla oli ahdistuneisuutta. Poikien kohdalla eroja ahdistuneisuudessa ei voitu havaita eri kouluasteiden välillä. (Taulukko 15.5.1.)

Kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden esiintyvyydessä ei ole suuria muutoksia verrattuna vuoteen 2013. Ainoastaan lukiolaistyttöjen kohdalla voitiin todeta pientä esiintyvyyden kasvua. Ahdistuneiden lukiolaistyttöjen osuus on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut kolme prosenttiyksikköä. Erityisesti Pohjois-Suomen AVI -alueella ahdistuneiden lukiolaistyttöjen osuus oli kasvanut; 11 prosentista 17 prosenttiin. (Taulukko 15.5.1.)

 

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ja vastaanotolle pääsyn helppous

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttöä ja vastaanotolle pääsyn helppoutta arvioitiin Kouluterveyskyselyn (2015) perustella. Nuorelta kysyttiin onko hän käynyt lukuvuoden aikana koulun / oppilaitoksen terveydenhoitajan (muuten kuin terveystarkastuksessa), lääkärin (muuten kuin terveystarkastuksessa), kuraattorin tai psykologin luona. Nuoret voitiin luokitella tämän perusteella niihin, a) jotka eivät ole käyttäneet palvelua, koska siihen ei ole ollut tarvetta, b) nuoriin, jotka ovat yrittäneet päästä vastaanotolle siinä onnistumatta sekä nuoriin, jotka ovat käyttäneet palvelua c) kerran tai kaksi tai d) kolme kertaa tai useammin.

Lisäksi raportoidaan kokemus vastaanotolle pääsyn helppoudesta (erittäin helppoa, melko helppoa, melko vaikeaa, erittäin vaikeaa) niiden nuorten osalta, jotka ovat lukuvuoden aikana käyttäneet kyseistä opiskeluhuollon palvelua tai yrittäneet päästä vastaanotolle.

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö vaihteli kouluasteittain, vastaajan sukupuolen mukaan sekä palvelukohtaisesti. Peruskoululaiset käyttivät opiskeluhuollon terveydenhoitajapalveluja (muu kuin terveystarkastus) toisen asteen opiskelijoita useammin. Tytöt kävivät terveydenhoitajalla lähes kaksi kertaa useammin kuin pojat. Lukuvuoden 2014–2015 aikana oli eri kouluasteiden pojista 22–35 prosenttia ja tytöistä 46–55 prosenttia käynyt terveydenhoitajalla vähintään kerran muuten kuin terveystarkastuksessa. Tytöistä 8–16 prosenttia ja pojista kahdesta kuuteen prosenttia oli käynyt lukuvuoden aikana terveydenhoitajalla kolme kertaa tai useammin. Kolme prosenttia vastaajista oli yrittänyt päästä terveydenhoitajan vastaanotolle siinä onnistumatta. Opiskeluhuollon terveydenhoitajapalvelujen käytössä ei voitu havaita suuria alueellisia eroja. (Taulukko 15.5.2.)

Palveluja käyneiden kokemukset vastaanotolle pääsyn helppoudesta olivat hyvin yhdenmukaisia kouluasteesta tai palvelusta riippumatta. Helpoimmaksi koettiin terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy, jonka koki erittäin tai melko helpoksi perusopetuksessa 85 prosenttia, lukiossa 85 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa 90 prosenttia palvelua käyttäneistä. Suuria alueellisia eroja terveydenhoitajalle pääsyn helppoudessa ei havaittu. Lapin AVI -alueella etenkin perusopetuksen oppilaat ja lukiolaiset kokivat hieman muita useammin terveydenhoitajalle pääsyn olevan erittäin helppoa. (Taulukko 15.5.3.)

Muita lääkäripalveluja kuin terveystarkastuksia käyttäneiden osuus oli suurin ammattioppilaitoksessa (24 %). Eri koulutasojen tuloksia vertailtaessa tuleekin huomioida, että opiskeluterveydenhuollon tehtäviin sisältyy myös sairaanhoito, jota toteutetaan tavallisesti terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Perusopetuksessa tarjottavan kouluterveydenhuollon tehtäviin sairaanhoito ei sisälly. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010.) Tytöt käyttivät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalveluja poikia useammin. Lukuvuoden 2014–2015 aikana oli eri kouluasteiden pojista 16–18 prosenttia ja tytöistä 21–30 prosenttia käynyt lääkärillä muuten kuin terveystarkastuksessa vähintään kerran. Yli kolme kertaa lukuvuoden aikana lääkärillä käyneitä oli tytöistä kolmesta kuuteen prosenttia ja pojista kahdesta kolmeen prosenttia. Vastaajista yhdestä kolmeen prosenttia kouluasteesta riippuen oli yrittänyt päästä lääkärin vastaanotolle siinä onnistumatta. Opiskeluhuollon lääkäripalvelujen käytössä ei voitu havaita suuria alueellisia eroja. Lapin AVI -alueella perusopetuksessa lääkäripalveluja käytettiin hieman muita alueita useammin. (Taulukko 15.5.4.)

Lääkäripalveluja käyttäneistä kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokan oppilaista 19 prosenttia, lukiolaisista 21 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 15 prosenttia koki lääkärille pääsyn olleen melko tai erittäin vaikeaa. Tytöt kokivat lääkärille pääsyn huomattavasti vaikeampana kuin pojat. Suuria eroja eri AVI -alueiden välillä ei voitu havaita. (Taulukko 15.5.5.)

Kuraattoripalveluja oli vähintään kerran lukuvuoden aikana käyttänyt kouluasteesta riippuen pojista neljästä yhdeksään prosenttia ja tytöistä 6–13 prosenttia. Kuraattoripalvelujen yksilökohtainen asiakkuus oli yleisempää perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla lukiolaisiin verrattuna. (Taulukko 15.5.6.)

Yli kolme kertaa lukuvuoden aikana kuraattorilla käyneitä oli tytöistä kahdesta viiteen prosenttia ja pojista yhdestä kolmeen prosenttia. Ainoastaan alle kaksi prosenttia vastaajista oli yrittänyt päästä kuraattorin vastaanotolle siinä onnistumatta. Kuraattoripalvelujen käytössä ei ole merkittäviä alueellisia eroja. (Taulukko 15.5.6.).

Kuraattoripalveluja käyttäneistä perusopetuksen oppilaista 12 prosenttia, lukiolaisista 13 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 10 prosenttia koki kuraattorille pääsyn olleen melko tai erittäin vaikeaa (Taulukko 15.5.7.)

Psykologipalveluja oli vähintään kerran lukuvuoden aikana käyttänyt kouluasteesta riippuen pojista neljästä kuuteen prosenttia ja tytöistä seitsemästä yhdeksään prosenttia. Tytöt käyttivät psykologipalveluja poikia enemmän kaikilla kouluasteilla. Yli kolme kertaa lukuvuoden aikana psykologilla käyneitä oli kolmesta neljään prosenttia kouluasteesta riippuen. Alle kaksi prosenttia vastaajista oli yrittänyt päästä psykologin vastaanotolle siinä onnistumatta. Psykologipalvelujen käytössä ei ole merkittäviä alueellisia eroja. (Taulukko 15.5.8.)

Psykologipalveluja käyttäneistä kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokan oppilaista 17 prosenttia, lukiolaisista 16 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 13 prosenttia koki psykologille pääsyn olleen melko tai erittäin vaikeaa. Tytöt kokivat psykologille pääsyn huomattavasti vaikeampana kuin pojat. Suuria alueellisia eroja AVI -alueiden välillä ei havaittu. Etelä-Suomen AVI –alueella psykologipalveluihin pääsy lukioissa koettiin hieman helpompana muihin alueisiin verrattuna. (Taulukko 15.5.9.)

Yhteenvetona voidaan todeta, että perusopetuksen kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokan oppilaat käyttivät opiskeluhuollon terveydenhoitaja- (muu kuin terveystarkastus), kuraattori- ja psykologipalveluja toisen asteen opiskelijoita useammin. Vähiten palvelujen tarvetta esiintyi lukiolaisilla. Terveydenhoitajan vastaanotolla muuten kuin terveystarkastuksessa oli käynyt perusopetuksen oppilaista 45 prosenttia, lukiolaisista 36 prosenttia, ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 38 prosenttia. Kuraattoripalveluja oli käyttänyt vain 6-11 prosenttia vastaajista eri kouluasteilla ja psykologipalveluja kuudesta seitsemään prosenttia.

Tytöt käyttivät kaikkia palveluita kaikilla kouluasteilla poikia useammin. Tulos on looginen sen kanssa, että tytöillä esiintyy enemmän ahdistuneisuutta, koulu-uupumusta ja päivittäistä oireilua (Luopa ym. 2014). Toisaalta tuloksen voidaan ajatella olevan epäsuhdassa sen kanssa, että pojilla esiintyy tyttöjä enemmän käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia (Ebeling ym. 2004).

 

Palvelujen käyttö ahdistusoireisilla/ahdistuneilla

Kaikilla kouluasteilla kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneet nuoret käyttivät opiskeluhuollon palveluja enemmän kuin ei ahdistuneet vastaajat. Ero palvelujen käytössä korostuu tarkasteltaessa erityisesti niitä nuoria, jotka käyttivät palveluita usein (lukuvuoden aikana 3 kertaa tai useammin).

Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista nuorista 12–26 prosenttia kouluasteesta riippuen oli käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla (muuten kuin terveystarkastuksessa) vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Ei-ahdistuneista nuorista terveydenhoitajan vastaanotolla oli usein käynyt vain 5–10 prosenttia. (Taulukko 15.5.10.)

Vastaavasti ahdistuneista nuorista 6–11 prosenttia oli käynyt usein lääkärin vastaanotolla. Ei-ahdistuneista nuorista useita lääkärikäyntejä oli vain kahdesta kolmeen prosentilla kouluasteesta riippuen. Ero ahdistuneiden ja muiden nuorten välillä oli vielä selvempi kuraattoripalvelujen (perusopetuksessa 14 % vs. 3 %) sekä psykologipalvelujen toistuvassa käytössä (perusopetuksessa 15 % vs. 3 %). (Taulukko 15.5.10.)

Kohtalaisen ja vaikean ahdistuneisuuden hoitoon on suositeltavaa hakea ammattiapua. Suuri osa kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista nuorista ei ollut lukuvuoden aikana kokenut tarvetta asioida opiskeluhuollon palveluissa. Esimerkiksi lukion ahdistuneista opiskelijoista 44 prosenttia ei kokenut tarvitsevansa terveydenhoitajan palveluja, 69 prosenttia ei tarvinnut lääkäripalveluja, 85 prosenttia ei kokenut tarvitsevansa kuraattoripalveluja ja 79 prosenttia ei tarvinnut psykologipalveluja. (Taulukko 15.5.10.) Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että käytettävissä ei ole tietoa niistä nuorista, jotka ovat avun ja palvelujen piirissä opiskeluhuollon ulkopuolella.

Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että opiskeluhuollossa on pystytty tunnistamaan ahdistuneiden nuorten suurempaa tuen tarvetta ja tarjottu tarvittaessa useita käyntejä eri ammattilaisilla. Tavallisimmin käytiin terveydenhoitajalla, jonka luona oli ahdistuneista vastaajista ainakin kerran lukuvuoden aikana asioinut perusopetuksessa 62 prosenttia, lukiossa 50 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa 57 prosenttia.

 

 

Taulukko 15.5.1. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 15.5.2. Terveydenhoitajalla käynnit, muuten kuin terveystarkastuksessa. Vakioimattomat prosenttiosuudet

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 15.5.3. Terveydenhoitajalle pääsyn helppous (muuten kuin terveystarkastukseen). Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 15.5.4. Lääkärillä käynnit, muuten kuin terveystarkastuksessa. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 15.5.5. Lääkärille pääsyn helppous (muuten kuin terveystarkastukseen). Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 15.5.6. Kuraattoripalvelujen käyttö. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 15.5.7. Kuraattorille pääsyn helppous. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 15.5.8. Psykologipalvelujen käyttö. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 15.5.9. Psykologille pääsyn helppous. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely

Taulukko 15.5.10 Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneiden nuorten opiskeluhuoltopalvelujen käyttö. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: THL: Kouluterveyskysely