Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

Valtakunnallinen arviointi

Mitä muutoksia perusopetuksen alueellisessa saavutettavuudessa on tapahtunut viime vuosina?

Perusopetuksen saavutettavuus heikkeni jonkin verran edellisistä vuosista sekä alaluokilla että yläluokilla.

Manner-Suomessa perusopetuksen alueellinen saavutettavuus heikkeni edellisistä vuosista sekä alaluokilla että yläluokilla. Vuonna 2015 keskimäärin 91 prosenttia 7–12-vuotiaista ja 79 prosenttia 13–15-vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa perusopetusta antavasta koulusta. Vuosina 2011 ja 2013 vastaavat osuudet olivat 93 ja 80 prosenttia. Perusopetuksen saavutettavuuden palvelutavoitteena pidettyä saavutettavuuden säilymistä edellisvuosien tasolla tai saavutettavuuden parantumista ei valtakunnallisesti nyt saavutettu. Mikäli saavutettavuutta tarkastellaan desimaalin tarkkuudella, niin tavoitteeseen päästiin alaluokilla kahdella aluehallintovirastoalueella ja seitsemässä maakunnassa ja yläluokilla kolmella aluehallintovirastoalueella ja kuudessa maakunnassa. Kaikkiaan 11–12 maakunnassa saavutettavuus huononi. (Taulukko 4.8.1.)

Vuosiluokkien 1–6 opetusta antavien koulujen määrä on vähentynyt vuosittain. Vuodesta 2011 vuoteen 2015 kouluverkko harventui 300 koululla eli keskimäärin 60 koulun vuosivauhdilla. Vuosiluokkien 7–9 opetusta antavien koulujen kokonaismäärä on pysynyt varsin vakiona yhtenäiskoulujen lisääntymisen myötä, ja aikavälillä 2011–2015  vähennystä on ollut vain yhdeksän koulua (Taulukko 4.5.1.).  Koulujen väheneminen on alkanut näkyä saavutettavuusluvuissa ja vuoteen 2011 verrattuna alakoulujen saavutettavuus laski lähes kaksi prosenttiyksikköä ja yläkoulujen lähes prosenttiyksiön.

Vuonna 2015 Manner-Suomen keskimääräinen saavutettavuusarvo (91,4 % alakoulut ja 78,7 % yläkoulut) ylittyi seitsemässä maakunnassa alakoulujen osalta ja viidessä maakunnassa yläkoulujen osalta. Vuoden 2013 arviointiin verrattuna 7–12-vuotiaiden perusopetuksen saavutettavuus heikkeni ainakin jonkin verran neljällä alueella ja 11 maakunnassa, eniten Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. Joissakin maakunnissa saavutettavuus myös parani, selvimmin Kanta-Hämeessä (noin 5 prosenttiyksikköä) ja lähes kaksi prosenttiyksikköä Kainuussa.

13–15-vuotiaiden ikäryhmässä perusopetuksen saavutettavuus pysyi vuodet 2011–2013 samana ja oli keskimäärin 80 prosenttia, mutta vuoden 2013 jälkeen saavutettavuus heikentyi lähes prosenttiyksikön verran. Eniten heikennystä tapahtui Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa, vaikkei näissä maakunnissa koulujen kokonaismäärä ollut muuttunut. Varsinais-Suomessa oli vuosiluokkien 7–9 koulujen määrä vähentynyt, mutta vastaavasti vuosiluokkien 1–9 koulujen määrä oli lisääntynyt. Etelä-Karjalassa ei koulujen määrissä ollut tapahtunut muutosta. Maakuntien väliset saavutettavuuserot olivat 13–15-vuotiaiden ikäryhmässä suuremmat kuin 7–12-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikkiaan kahdessatoista maakunnassa yläluokkien keskimääräinen saavutettavuus heikentyi ainakin jonkin verran vuodesta 2013, osassa useita prosenttiyksiköitä. Kuudessa maakunnassa saavutettavuus parani.

Aluehallintovirastojen alueilla saavutettavuusarvot sijoittuivat 7–12-vuotiaiden kohdalla Etelä-Suomen 94 prosentin ja Itä-Suomen 84 prosentin välille. 13–15-vuotiaiden kohdalla vaihteluväli oli Etelä-Suomen 86 prosentista Itä-Suomen 66 prosenttiin. Maakunnittain vaihteluväli oli alaluokilla 72–96 ja yläluokilla 57–89 prosenttia. (Taulukko 4.8.1.)

Kuntaryhmittäisessä tarkastelussa näkyy väestön ja asutuksen keskittymisen vaikutus saavutettavuuteen (Taulukko 4.8.2.).

Paras saavutettavuus on kaupunkimaisissa kunnissa ja heikoin maaseutumaisissa kunnissa. Alakoulujen saavutettavuus on kaikissa kuntaryhmissä selvästi parempi kuin yläkoulujen saavutettavuus.

Suurimmat saavutettavuuserot koko maassa olivat kuntien välillä. Kuntien väliset saavutettavuuserot olivat suuria kaikilla alueilla, vaihteluvälin ollessa alaluokkien osalta 15,6–100 ja yläluokkien osalta 12,3–99,6 prosenttia. Mitä suurempiin aluekokonaisuuksiin mennään, sitä selvemmin erot tasoittuvat. Väkirikkaiden ja tiheästi asuttujen kuntien hyvä saavutettavuus nostaa valtakunnallista saavutettavuusarvoa. Kuntien yhdistymiset ja kuntien maantieteellinen laajentuminen vaikeuttavat saavutettavuuden vertailua eri vuosien kesken. (Kartta 4.8.1.)

Kuntien väliset erot olivat myös vuosiluokkien 7–9 opetuksen saavutettavuudessa suuria. Heikointa saavutettavuus oli maaseutumaisissa kunnissa. Vuonna 2015 koko maassa oli neljä kuntaa Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Pohjanmaalla, joissa ei ollut suomenkielistä perusopetusta antavaa koulua. Lisäksi 20 kunnassa ei ollut omaa vuosiluokkien 7–9 opetusta antavaa koulua. Näiden kuntien määrä on lisääntynyt vuodesta 2013. (Kartta 4.8.2.)

Taulukko 4.8.1. Perusopetuksen (pl. ruotsinkielinen) saavutettavuus (%) maakunnittain 2015, muutos vuosiin 2011 ja 2013

Lähde: Aluehallintovirastot

Taulukko 4.8.2. Perusopetuksen (pl. ruotsinkielinen) saavutettavuus (%) kuntaryhmittäin vuonna 2015

Lähde: Aluehallintovirastot

Kartta 4.8.1. Perusopetuksen (pl. ruotsinkielinen) vuosiluokkien 1-6 koulujen saavutettavuus kunnittain vuonna 2015

Lähde: Aluehallintovirastot

Kartta 4.8.2. Perusopetuksen (pl. ruotsinkielinen) vuosiluokkien 7-9 koulujen saavutettavuus kunnittain vuonna 2015

Lähde: Aluehallintovirastot