Tiivistelmä

Valtakunnallinen arviointi

Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Aluehallintovirastojen vuotta 2015 koskevassa peruspalvelujen arvioinnissa STM:n hallinnonalan arviointikohteena oli ”Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa”. Valtakunnallisen raportin tarkastelun painopiste on ehkäisevässä toiminnassa. Opiskeluhuoltopalvelujen järjestämistä ja saatavuutta käsitellään sekä perusasteella että toisen asteen oppilaitoksissa kokonaisuutena, mikä kuvaa myös käytettävissä olevia mielenterveyspalveluja. Nuorten mielenterveyttä arvioidaan tässä arviointiraportissa ahdistuneisuusoireiden näkökulmasta (GAD-7). Ahdistuneisuusoireet ovat yleisimpiä nuorten mielenterveyttä heijastavia emotionaalisia oireita. Lisäksi käytettävissä olevista mittareista GAD-7 on yksiselitteisin ja luotettavin. Tässä arviointiraportissa painotetaan arviointiasetelman mukaisesti palvelujen saatavuuden arviointia eri näkökulmista. Arviointi perustuu Kouluterveyskyselyn, TEAviisarin sekä Vaikuttavat mielenterveysinterventiot osana opiskeluterveydenhuoltoa -tiedonkeruiden aineistoihin.

Tarve nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen opiskeluhuollossa on ilmeinen, sillä koulu- ja opiskeluikäisillä nuorilla erilaisten mielenterveysongelmien ja -oireiden esiintyminen on yleistä. Arvioinnin tulosten mukaan ahdistuneisuusoireilua on kymmenesosalla nuorista ja he käyttävät opiskeluhuoltopalveluja selvästi keskimääräistä enemmän. Opiskeluhuollon palvelujen saatavuus on kehittynyt myönteisesti ammatillisia oppilaitoksia lukuun ottamatta: palvelut ovat entistä paremmin käytettävissä peruskouluissa ja lukioissa, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa terveydenhoitaja-, psykologi- ja kuraattoripalvelujen tilanne on heikentynyt seuranta-aikana. Koulujen ja oppilaitosten välillä on havaittavissa alueellisia eroja sekä käytettävissä olevissa opiskeluhuoltopalveluissa että henkilöstövoimavarojen suuruudessa, mikä asettaa oppilaat ja opiskelijat eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkäripalveluja on tarjolla lähes kaikissa kunnissa, joissa on toisen asteen oppilaitos tai ammattikorkeakoulu. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö arvioi tarjolla olevat terveydenhoitajapalvelut pääosin riittäviksi, mutta raportoi puutteita lääkäripalveluissa, terveyskeskuksen ja opiskeluhuollon psykologipalveluissa, sosiaalihuollon palveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen verkostoissa.

Hyvistä kehityssuunnista huolimatta opiskeluhuoltopalveluihin pääsy tarvitsee kehittämistä. Palveluja on edelleen tarjolla liian vähän ja niiden helppo saatavuus ei toteudu: osa vastaanotolla käyneistä nuorista kokee terveydenhoitajalle ja lääkärille pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi, kuten myös osa kuraattori- ja psykologipalveluja käyttäneistä perusopetuksen oppilaista sekä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain yhtenä tavoitteena on palvelujen saatavuuden parantaminen, mutta lain vaikutuksista ei ole vielä seurantatietoa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa tulee arvioida monialaisena yhteistyönä, huomioiden ahdistuneisuusoireilevien nuorten erityistarpeet. Tärkeää olisi myös rakentaa vertailukelpoisia seurantaindikaattoreita, joiden avulla voidaan systemaattisesti arvioida, seurata, ohjata ja valvoa opiskeluhuollon, sekä yhteisöllisen työn että yksilökohtaisten palvelujen toteutumista ja toimivuutta. Arviointiraportissa on esitetty toimenpide-ehdotuksia nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi opiskeluhuollossa valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

 

Aluehallintovirastojen alueellisten arviointien tiivistelmät

Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Lappi
Lounais-Suomi
Länsi- ja Sisä-Suomi
Pohjois-Suomi