Kirjastopalvelut lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjänä

Valtakunnallinen arviointi

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Kirjastot näkevät lasten lukemisen ja lukuharrastuksen edistämisen hyvin keskeiseksi ja merkitykselliseksi kirjaston tehtäväksi. Kirjastojen lukutaidon ja lukemisen edistämistyö sekä lasten monipuolisten kirjastopalvelujen saatavuus vaihtelevat kuitenkin voimakkaasti maakunnittain ja kunnittain resursseista ja innostuksesta riippuen.
  • Kirjastot seuraavat lastenkirjastotyön toimintaympäristöä vähän ja erityiseen lasten palvelujen strategiaan pohjautuen toimintaa suunniteltiin harvoissa kirjastoissa. Eniten seurataan muiden yleisten kirjastojen toteuttamia lastenkirjastohankkeita. Vähäisintä on lapsiperheiden kuntaan sijoittumisen ja kielijakauman seuraaminen.
  • Kirjastopalvelut ovat huonosti mukana kuntien lasten hyvinvointisuunnitelmissa ja vain joka kymmenennessä kunnassa hyvinvointikertomukseen on otettu mukaan lastenkirjastopalveluja koskevia tunnuslukuja.
  • Kirjastot käyttävät osallistamisen menetelmiä lasten kirjastopalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen vaihtelevasti. Eniten käytetään havainnointia ja asiakaskyselyjä. Lastenkirjastopalveluihin liittyviä kuulemisia on järjestetty vain harvoissa kunnissa.  Lapsivaikutusten arviointi on kirjastoja koskevassa päätöksenteossa vähäistä.
  • Kirjastot odottavat alueellista kehittämistehtävää hoitavilta kirjastoilta lastenkirjastotyön ja yhteisten tapahtumien koordinointia alueellaan, hyvien käytänteiden ja hankkeiden levittämistä sekä monipuolista ammatillista koulutusta.
  • Koulutoimi on kirjastojen tärkein yhteistyökumppani. Lähes kaikki kirjastot tekevät joko säännöllistä tai satunnaista yhteistyötä koulutoimen kanssa. Yhteistyö perustuu vakiintuneeseen käytäntöön ja on vain harvoin sopimuksiin pohjautuvaa. Yhteisten toiminta- ja sopimusmallien puute aiheuttaa suuria kuntien välisiä eroja toiminnan järjestämisessä ja kustannusten jakamisessa. Useimmat kirjastot tekevät yhteistyötä myös varhaiskasvatuksen kanssa. Neuvolat ovat yhteistyökumppaneina vain harvoissa kunnissa.

Toimenpide-ehdotukset

  • Seuraavan hallitusohjelman kärkihankkeeksi nostetaan valtakunnallinen lastenkirjastotyön, lukutaidon ja lukemisen edistämisen ohjelma, jonka avulla luodaan toimintamalleja lukutaidon ja lukemisen edistämiseen sekä tasoitetaan eroja toiminnassa eri alueiden välillä. Ohjelman rahoitus tulee olla laajasti eri toimijoiden haettavissa ja toimijoilta tulee edellyttää laaja-alaista yhteistyötä. 
  • Kirjastot laativat toimintaympäristön analyysiin perustuvat toimintasuunnitelmat lastenkirjastotyöhön. Kirjastot tekevät lukemisen edistämistä verkostomaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
  • Kunnat ottavat kirjastopalvelut osaksi lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisen suunnittelua. Kirjastopalvelut huomioidaan tärkeänä osana lasten hyvinvointia ottamalla lukeminen ja lukutaidot indikaattoriksi kunnan hyvinvointikertomukseen. Lasten kirjastopalveluja parannetaan kehittämällä osallistamis- ja kuulemismenetelmiä yhdessä kunnan muiden toimijoiden kanssa.
  • Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot jakavat ja tukevat alueensa lastenkirjastotyön osaamista, työmuotojen ja ammatillisen osaamisen kehittämistä sekä toteuttavat lasten lukuharrastusta edistäviä alueellisia kokeilu- ja kehittämishankkeita.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat yhdessä kansallisen koulun ja kirjaston yhteistyön strategian ja mallin yhteistyölle ja kustannusten jaolle.