Kirjastopalvelut lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjänä

Valtakunnallinen arviointi

Miten lapsia kuullaan kirjastopalvelujen järjestämisessä?

Kirjastot käyttivät osallistamisen menetelmiä lasten kirjastopalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen vaihtelevasti. Eniten käytettiin havainnointia ja asiakaskyselyjä. Lastenkirjastopalveluihin liittyviä kuulemisia oli järjestetty vain harvoissa kunnissa.  Lapsivaikutusten arviointi oli kirjastoja koskevassa päätöksenteossa vähäistä.

Kirjastolaissa kunnan tehtäväksi määritellään yleisen kirjaston toiminnan järjestämisen lisäksi velvollisuus kuulla kunnan asukkaita yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalaissa säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Lapsen oikeus vaikuttaa on turvattu perustuslaissa. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisina yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lapsen oikeuksien sopimuksessa todetaan, että sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaan. Lisäksi oikeuksien sopimus velvoittaa arvioimaan, miten lapsen oikeudet toteutuvat.

Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -työryhmän raportissa ehdotetaan, että lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista lisätään harrastamistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Osallistumis- ja vaikuttamismenetelmien yleisyyttä lasten kirjastopalvelujen osalta tarkastellaan lasten kirjastopalvelujen kuulemistilaisuuksien, lapsivaikutusten arviointien ja lastenkirjastopalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen käytettyjen osallistamisen menetelmien osalta.

Osallistamismenetelmät

Lastenkirjastopalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen käytettyjä osallistamisen menetelmiä kirjastot käyttivät vaihtelevasti. Kirjastoista 17 prosenttia ei ollut käyttänyt mitään osallistamismenetelmää. Eniten kirjastoissa käytettiin havainnointia ja asiakaskyselyitä. Havainnointi tarkoittaa asiakasymmärryksen lisäämistä yksinkertaisesti tarkkailemalla, miten asiakkaat käyttäytyvät ja mitä ja he tekevät kirjastossa. Havainnointia käytti 60 prosenttia kirjastoista. Erillisiä asiakaskyselyjä oli tehnyt puolet kirjastoista. Muiden osallistamisen menetelmien (asiakasraadit, työpajat, haastattelut, kuvakollaasit, kuvakyselyt, pienoismallit) käyttö oli harvinaisempaa. Sosiaalisen median välineitä osallistamisessa oli käyttänyt alle puolet (43 prosenttia) kirjastoista.

Osallistamismenetelmillä saatuja tuloksia oli hyödyntänyt lastenkirjastotoiminnan kehittämisessä vain puolet menetelmiä käyttäneistä kirjastoista. Neljännes kirjastoista ei osannut sanoa, oliko osallistamisesta saatuja tuloksia hyödynnetty kirjastossa. Osallistamismenetelmillä saatuja tuloksia oli hyödynnetty esimerkiksi tilojen muutoksissa, uusien palvelujen kehittämisessä ja aineiston hankinnassa.

Saatujen tulosten hyödyntämisessä oli parannettavaa. Tuloksen perusteella vaikuttaa siltä, että tavoite osallistamismenetelmien käytössä ei ole selkeä.  

Kuulemistilaisuudet

Lasten ja nuorten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia säännellään erityisesti heihin kohdistuvalla lainsäädännöllä (esim. nuorisolaki, lastensuojelulaki, perusopetuslaki), mutta myös esim. kuntalain ja hallintolain turvaamat vaikutusmahdollisuudet kuuluvat kaikille, myös lapsille, vaikkei tästä ole erikseen mainittu laissa.

Kuuleminen ei tarkoita pelkästään lasten kuulemista ja heidän näkemystensä kirjaamista. Se tarkoittaa myös näkemysten huomioon ottamista päätöksenteossa ja kirjaamista päätöksen perusteluihin siten, että lapset ja nuoret ymmärtävät, miten heidän näkemyksensä on vaikuttanut.

Lapsia koskevia kirjastopäätöksiä voivat ovat esimerkiksi kirjastoverkkoon tehtävät muutokset (lähikirjaston lakkauttaminen, kirjastoautopalvelun lakkauttaminen, kirjastoauton reittimuutokset), aukioloaikojen muutokset tai omatoimikirjastojen ikärajoitukset. Lastenkirjastopalveluihin liittyviä kuulemisia oli järjestetty vain 30 kunnassa. Eniten kuulemisia oli järjestetty Länsi- ja Sisä-Suomen (13 kunnassa) ja Etelä-Suomen (8 kunnassa) AVI-alueilla.

Lastenkirjastopalveluilla on vaikutusta lasten elämään. Kuulemista lapsia koskevissa kirjastoasioissa on syytä järjestää tehokkaammin. Myös lapsi tarvitsee kirjastopalvelunsa ja hänen mielipidettään on kuunneltava häntä koskevissa kirjastoasioissa. Kaikki kuulemista järjestäneet kirjastot vastasivat myös, että kuulemisesta saaduilla tiedoilla ja mielipiteillä oli ollut vaikutusta kirjastopalvelujen järjestämiseen.

Lapsivaikutusten arviointi

Lapsivaikutusten arviointi on prosessi, jossa arvioidaan ennakkoon eri päätösten vaikutuksia lasten oikeuksien toteutumiseen. Se on työkalu lapsia koskevien päätösten valmisteluun. Vaikutusten arviontiin osallistuvat valmistelijat, asiantuntijat, päättäjät sekä ne, joihin päätöksillä saattaa olla vaikutusta. Lapset ja nuoret on otettava mukaan vaikutusten arviointiin. Tämä edellyttää lapsilähtöisten menetelmien käyttämistä ja kehittämistä. Lapsilla ja nuorilla pitää olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kasvuympäristöissään itseensä kohdistuvaan päätöksentekoon ja toimintaan. 

Lapsivaikutusten arviointi oli kirjastoja koskevassa päätöksenteossa vähäistä. Lisäksi lähes viidennes vastasi, että he eivät osanneet sanoa, onko kunnassa tehty lapsivaikutusten arviointia kirjastopalveluihin liittyen. Vain kymmenen vastaajaa ilmoitti, että heidän kunnassaan oli tehty kirjastopalveluihin liittyviä lapsivaikutusten arviointeja. Eniten arviointeja oli tehty Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueella (Kuvio 8.10.1.). Arvioinnista saadulla tiedolla oli vaikutusta vain puolessa tehdyistä arvioinneista.

Kaiken kaikkiaan osallistumis- ja vaikuttamismenetelmien käyttö kunnissa kirjastopalvelujen osalta oli vähäistä.

Kirjaston merkitys lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjänä oli melko näkymättömässä roolissa erilaisissa kuntatason ohjelmissa. Lastenkirjastopalvelujen merkitys osana lasten hyvinvointia näyttäytyy vähäisenä kunnissa, vaikka kirjastopalvelut koskevat suurta määrää lapsia. Tätä kautta myös lasten kuuleminen ja osallistaminen kirjastopalvelujen järjestämiseen lienee jäänyt vähäiseksi. Tutkimuksen mukaan kirjaston käytön on kuitenkin havaittu olevan yhteydessä ennen kaikkea myönteisiin asenteisiin ja motivaatioon lukemista kohtaan. Lasten ja vanhempien yhteiset kirjastokäynnit viestittävät kirjaston ja lukemisen olevan tärkeitä.

Kansalaiset kokevat kirjastojen merkityksen suureksi sekä lukuharrastuksen tukijana että yleisenä elämänlaadun parantajana. He myös kokevat, että kirjastot ja niiden aineistot merkittävästi parantavat heidän elämänlaatuaan. Tämä käy ilmi muun muassa Kansalliskirjaston vuonna 2013 toteuttamasta käyttäjäkyselystä, jossa kartoitettiin kirjastopalvelujen käyttöä ja asiakastyytyväisyyttä sekä kirjaston merkitystä kirjastonkäyttäjille.

Kirjastot pitivät lastenkirjastotyötä hyvin tärkeänä. Lastenkirjastotyön katsottiin vaativan paljon henkilöstöresursseja, joita varsinkaan pienissä kirjastoissa ei vastaajien mukaan ole tarpeeksi. Vastauksissa mainittiin myös henkilöstön osaamisen ja kiinnostuksen puute esteeksi tehdä lastenkirjastotyötä. Vastauksissa ei pohdittu kirjaston roolia eri verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhtenä toimijana. Kirjastoissa näytti olevan paineita tehdä kaikki itse. Tulevaisuudessa lapsille ja perheille suunnatut palvelut syntyvät kuitenkin nykyistä useammin useiden toimijoiden verkoston tuloksena, yhteisen kokonaisnäkemyksen ja yhteisten tavoitteiden pohjalta. Tämä vaatii kirjastoilta entistä aktiivisempaa otetta, vahvempaa kumppanuutta ja omien tavoitteiden määrittelyä. Hyvä kumppanuus perustuu luottamukseen, yhdenvertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen. Se vahvistaa osaamista ja varmistaa resurssien, asiantuntemuksen ja muiden voimavarojen tehokkaan käytön. Myös kirjastojen tulee rohkeasti lähteä mukaan verkostojen toiminnan kehittämiseen ja määritellä oman toimintansa tavoitteet. Lasten lukemisen ja lukutaidon edistäminen on yhteinen eloonjäämistaitojen haaste.

 

Kuvio 8.10.1. Kuntalaisten kuuleminen ja lapsivaikutusten arviointi 2017

Lähde: Kysely kuntien kirjastotoimesta vastaaville 2017