Kirjastopalvelut lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjänä

Valtakunnallinen arviointi

Miten kirjaston tapahtumat tukevat lasten lukutaitoa ja lukemista?

Lapsille suunnatut säännöllisesti toteutetut toimintamuodot painottuivat perinteisiin satutunteihin, lukudiplomeihin sekä kirjastonkäytön ja tiedonhankintataitojen opetukseen. Uudet toimintamuodot ovat tulleet kirjastoihin hankkeiden kautta. Vain joka viides kirjasto arvioi, että kirjastossa oli tarjolla riittävästi monikulttuurista lasten kirjastotoimintaa ja lähes puolet vastanneista arvioi, ettei sille ollut tarvetta. Lasten luki- ja oppimisvaikeudet, aistivammat ja muut fyysiset haitat oli kokoelmien, tilojen tai kalusteiden osalta huomioitu 67 prosentissa kirjastoja. Kirjastotilat tukivat yllättävän huonosti kirjastojen tapahtumatuotantoa.

 

Kirjastolain mukaan kirjasto edistää lukemista ja kirjallisuutta. Kaikkien väestöryhmien lukemista kirjastot voivat edistää paitsi tarjoamalla aineistoja myös kehittämällä siihen liittyviä palveluja ja toimintamuotoja.

Toimintamuodot ja tapahtumat

Toimintamuotoja oli kirjastoissa tarjolla runsaasti. Säännöllisesti kirjastojen toteuttama toiminta painottui perinteisiin satutunteihin, lukudiplomeihin sekä kirjastonkäytön ja tiedonhankintataitojen opetukseen. Koulun kanssa tehtävät toimintamuodot olivat yleisiä. Läksykerhoja oli vain harvoissa kirjastoissa. Ne olisivat kuitenkin hyödyllinen toimintamuoto, koska niiden avulla tukea voisivat saada erityiset oppijat. Koulun kanssa tehtävää yhteistyötä kuvataan tarkemmin omassa luvussaan.

Kirjastoissa oli satutunteja lukuun ottamatta tarjolla vain vähän toimintamuotoja alle kouluikäisille ja heidän perheilleen (Kuvio 8.7.1.). Lukemisen edistäminen kannattaa kuitenkin aloittaa jo varhain, koska perusta lukuvalmiuksien kehittymiselle luodaan jo alle kouluiässä. Tällaisia toimintamuotoja ovat esimerkiksi vanhempien lukuneuvonta ja vinkkaus, vauvoille suunnatut hetket sekä yhteistyö varhaiskasvatuksen ja neuvolan kanssa. Lukukeskuksen Lue Lapselle -hanke on tuottanut tietoa ja materiaaleja neuvolan, varhaiskasvatuksen ja kirjaston ammattilaisille lukukasvatuksen tueksi. Näitä materiaaleja kirjastot voivat hyödyntää toimiessaan yhteistyössä paikallisen neuvolan kanssa.

Arvioinnissa tuli esille, että pienten kirjastojen resurssit järjestää monipuolista tapahtumatuotantoa olivat rajatummat kuin suuremmissa kirjastoissa eikä erikoistuminen monipuoliseen tapahtumatuotantoon ollut mahdollista.  Monet kirjastot vastasivat, että alueellisen kehittämistehtävän kirjasto voisi olla alueilla kokoava taho, joka kanssa yhteistyössä voisi suunnitella toimintamuotoja ja järjestää tapahtumia. Alueellisen kehittämistehtävän kirjastot voisivat myös toimia hyvien käytänteiden ja hankkeiden levittäjinä alueillaan. Kaikkea ei kirjastoissa tarvitse tehdä itse, vaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja toimintaan voi käyttää yhteistyökumppaneita.

Uudet toimintamuodot tulivat kirjastoihin hankkeiden kautta ja monet satunnaisesti toteutettavat toimintamuodot lienevät osaksi hankkeina kirjastoissa. Hanketoiminnan tulisi kuitenkin siirtyä käytännöksi hankkeen päätyttyä. Hankehakijoiden tulee jo hankkeita hakiessaan esittää suunnitelma, miten hankkeen tulokset siirtyvät käytännön toiminnaksi. Hanketoiminnan vaikuttavuuden arviointiin on kiinnitettävä huomiota ja aluehallintovirastojen tulee kehittää hankkeiden seurantaan arviointi- ja seurantatyökalu.

Tapahtumiin osallistuminen

Kirjastojen lapsille ja nuorille suuntaama muu palvelutoiminta oli etupäässä erilaisten tapahtumien ja opastustuokioiden järjestämistä. Kirjastojen tapahtumatuotanto oli vilkastunut viime vuosina. Vuonna 2017 kirjastot järjestivät kaikkiaan 49 466 tapahtumaa, joissa osallistujia oli 962 943. Lapsille suunnattujen tapahtumien, opetusten ja niiden osallistujien määrää ei erikseen tilastoida, vaan luvut sisältyivät kokonaistilastoihin. Arviolta tapahtumista suuri osa oli suunnattu lapsille ja nuorille.

Eri kielisten toimintamuodot

Kaksikielisten kuntien oman arvion mukaan lähes kaikissa kunnissa järjestettiin lastenkirjastotoimintaa molempien kieliryhmien tarpeet huomioiden. Saamelaisalueen kuntien kirjastot arvioivat järjestävänsä lasten kirjastotoimintaa kaikki kieliryhmät huomioiden.

Kirjastot huomioivat tapahtumien järjestämisessä eri kieliryhmien tarpeet vaihtelevasti. Vain joka viides kirjasto arvioi, että kirjastossa oli tarjolla riittävästi monikulttuurista lasten kirjastotoimintaa. Lähes puolet kirjastoista arvioi, että monikulttuuriselle lasten kirjastotoiminnalle ei ollut tarvetta (Taulukko 8.7.1.). Vieraskielisen väestön osuus kunnan väestöstä vaihteli. Eniten vieraskielistä väestöä on Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen AVI-alueilla (Taulukko 8.7.2.). Vieraskielinen väestö keskittyi suurimpiin kaupunkeihin. Kirjastot seurasivat kuitenkin vain vähän lapsiperheiden kielijakaumaa kunnissaan (Kuvio 8.8.2.).

Toimintaympäristön tuntemuksen lisäämiseen on syytä panostaa, että myös monikulttuurisen kirjastotoiminnan tarve pystyttäisiin kunnissa ja kirjastoissa havaitsemaan ja siihen vastaamaan. Lisäksi on syytä laajentaa ja avata monikulttuurisuuskäsitettä ja siihen liittyvien toimenpiteiden tarvetta.  Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelmassa kohdennetaan toimenpiteitä myös kirjastoille. Yleiset kirjastot edistävät toiminnallaan erilaisuuden kunnioittamista ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Lukemisesteisten toimintamuodot

Luki- ja oppimisvaikeudet, aistivammat ja muut fyysiset haitat oli kokoelmien, tilojen tai kalusteiden osalta huomioitu 67 prosentissa kirjastoja (Kuvio 8.6.7.). Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus toteutui puutteellisesti. Saavutettavuus merkitsee ympäristön, kohteen, tuotteiden, viestinnän ja palvelujen helppoa lähestyttävyyttä kaikille, myös liikkumis- ja toimintaesteisille lapsille. Myös lasten tilojen osalta saavutettavuussuosituksen sisältämät ohjeet on syytä tarkistaa ja ottaa tarvittaessa käyttöön.

Kirjastotilat

Kokonaisuudessaan kirjastojen tilat tukivat lasten toimintamuotoja yllättävän huonosti. Vain 21 kirjastoa (8 %) ilmoitti, että kirjastotilat tukivat lasten tapahtumien järjestämistä erinomaisesti. Lähes puolet kirjastoista arvioi, että tilat tukivat tapahtumia tyydyttävästi tai välttävästi. Heikoin tilanne oli Lapin AVI-alueella (Kuvio 8.7.2.). Kirjaston tiloja oli kuitenkin uusittu viimeisen viiden vuoden aikana 168 kirjastossa. Kirjastotilat ovat edelleen kokoelmakeskeisiä, eikä muunneltavuutta toimintaa ja tapahtumia varten ole. Tiloja tulisi kuitenkin suunnitella ihmisiä eikä kokoelmia varten. Lisäksi lasten tiloissa on erityistarpeita, joihin pitäisi pystyä varautumaan, esimerkiksi lasten äänimaailma, lastenvaunujen kanssa liikkuvat aikuiset, paljon liikehtivät lapset jne.

 

Kuvio 8.7.1. Lasten lukutaitoa ja lukemista edistäviä toimintamuotoja kirjastoissa 2017

Kuvio 8.7.2. Kirjaston tilat tukevat lasten tapahtumien järjestämistä 2017

Lähde: Kysely kuntien kirjastotoimesta vastaaville 2017

Taulukko 8.7.1. Lasten monikulttuurista kirjastotoimintaa oli tarjolla 2017

Taulukko 8.7.2. Väestöstä suomenkielisiä, ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä 2017