Kirjastotilat

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kirjastotilat ovat muuttuneet verrattuna vuoden 2009 tilanteeseen?

Toimipaikat

Itä-Suomessa kirjaston palvelupaikkojen väheneminen on ollut muuta maata nopeampaa. Vielä vuonna 1999 Itä-Suomessa oli 104 kirjaston palvelupaikkaa ja vuonna 2019 niitä oli jäljellä 90. Erityisesti Etelä-Savossa kiinteät kirjastopisteet ja kirjastoautot ovat vähentyneet huomattavasti. Kirjaston palvelupaikkojen väheneminen on kuitenkin tasoittunut parin viimeisen vuoden aikana.  Kirjastoverkko on harventunut, ja siinä on tapahtunut sisäisiä muutoksia seutukirjastojen perustamisten ja kuntaliitosten vuoksi. Kuntaliitosten takia aiemmin pääkirjastoina toimineista kirjastoista osa on lakkautettu ja osa muuttunut lähikirjastoksi. (Kuvio 5.6.2.1.).

Itä-Suomessa väestön määrä vähenee. Asutus keskittyy taajamiin, ja tämä on vähentänyt palveluja haja-asutusalueilta. Matka kirjaston palvelupaikkaan on pidentynyt, eikä vähenevä kirjastoautopalvelukaan korjaa tilannetta. Harva asutus ja pitkät välimatkat ovat haasteita palveluverkon järjestämiselle. Kirjastopalvelujen fyysinen saavutettavuus on heikentynyt.

Vaikka kirjastojen toimipaikkoja on aiempaa vähemmän, hyötyneliöiden määrä asukasta kohti ei ole vähentynyt Itä-Suomen kirjastoissa. Uudet kirjastotilat erityisesti Etelä-Savossa ovat lisänneet kuntalaisten käytettävissä olevia kirjastotiloja. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kirjaston hyötyneliöiden määrä asukasta kohti on hieman laskenut (Kuvio 5.6.2.2.). Itä-Suomen kirjastoissa on jonkin verran suurempi hyötyneliömäärä asukasta kohden kuin koko maassa keskimäärin.

 

Aukioloajat

Kirjastojen aukioloajat ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana Itä-Suomen kirjastoissa (Kuvio 5.4.2.3.). Lisäystä kirjastojen aukioloajoissa oli 30 %, mikä oli hieman enemmän kuin koko maassa. Eniten aukioloajat lisääntyivät Pohjois-Karjalan kirjastoissa (36 %) ja vähiten Etelä-Savon kirjastoissa (20 %).

Kirjastotilat ovat olleet asiakkaiden käytössä aiempaa enemmän nimenomaan omatoimikirjastopalvelujen lisääntymisen myötä. Omatoimikirjastolla tarkoitetaan kirjaston palvelua, jossa asiakkaat voivat käyttää kirjastotilaa perinteisten aukioloaikojen ulkopuolella. Näissä kirjastoissa on järjestelmiä, jotka mahdollistavat asiakkaiden itsenäisen kirjastonkäytön. Omatoimikäytön aikana kirjastossa ei ole henkilökuntaa. Omatoimikirjastossa voi lainata ja palauttaa automaateilla, käyttää asiakastietokoneita, lukea lehtiä ja työskennellä tai kokoustaa. Tiloja valvotaan tallentavin kameroin.

Omatoimikirjastoja oli vuoden 2019 lopussa eniten Pohjois-Savossa ja vähiten Pohjois-Karjalassa. Kaiken kaikkiaan omatoimista kirjastopalvelua oli tarjolla 71 prosentissa Itä-Suomen kirjastoista. Omatoimikirjastojen määrä jatkaa edelleen kasvuaan. Aluehallintovirastot ovat tukeneet omatoimikirjastojen varustamista hankerahoituksella usean vuoden ajan. 

Kartta 5.6.2.1. Omatoimikirjastot Suomessa. 

Omatoimikirjastojen osuus kokonaisaukioloajasta on lisääntynyt Itä-Suomen kirjastoissa (Kuvio 5.6.2.3.). Samalla aukioloajat, jolloin henkilökunta on paikalla, ovat vähentyneet etenkin Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa (Kuvio 5.6.2.4.). Arviointiin vastanneista kirjastoista 82 % oli sitä mieltä, että kokonaisuudessaan aukioloajat olivat riittävät. Kirjastojen asiakkaille suunnatun käyttäjäkyselyn mukaan myös asiakkaat pitivät kirjastojen aukioloaikoja riittävinä. 

 

Tilakustannukset

Kirjastojen tilakustannukset ovat lisääntyneet Itä-Suomen kirjastoissa viimeisen kymmenen vuoden aikana 18 prosenttia (Kuvio 5.6.2.5.). Erityisesti nousua on ollut Etelä-Savossa, jossa tilakustannukset nousivat 37 prosenttia. Samalla tilakustannusten asukaskohtainen hinta maakunnittain tasoittui (Kuvio 5.6.2.6.). Tilakustannusten nousua selittävät osittain uudet kirjastotilat ja muuttuneet tilojen laskutuskäytänteet kunnissa.

Tilakustannusten osuus kaikista kirjastojen toimintamenoista on noussut. Kun kirjastojen toimintakulut kokonaisuudessaan ovat tarkastelujakson aikana pysyneet lähes ennallaan, tarkoittaa tilakustannusten nousi muiden kustannusten karsimista. Henkilöstökustannusten osuus on pysynyt lähes samana ja aineistokustannusten osuus on laskenut (Kuvio 5.6.2.7.).  

 

Kirjastotilojen kunto ja sijainti

Useimmissa Itä-Suomen kirjastoissa oli tehty tiloja koskevia muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muutoksia olivat uudet kirjastotilat (10 % kunnista), peruskorjaukset (24 % kunnista) ja pienet muutokset remontoimalla tai uusilla kalusteilla (68 % kunnista). Vain muutama vastaaja ilmoitti, että kirjastoissa ei ole tehty mitään muutoksia tai korjauksia.

Kuntoarvio oli tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty lähes puolessa kirjastotiloja. Toimenpiteitä kuntatarkastusten tulokset olivat aiheuttaneet vajaassa 50 prosentissa kirjastoista. Väistötiloissa toimi kolme kirjastoa kyselyn vastausajankohtana.

Esteettömyyskartoitus oli tehty 41 prosentissa kirjastoja. Kirjastotilojen esteettömyyttä piti hyvänä 69 % ja heikkona 12 % Itä-Suomen kirjastoista. Esteettömyys nousi kirjastojen arviointivastauksissa yhtenä kirjaston heikkouksista: ”Heikkouksia ovat talotekniikan vanhentuminen, esteettömyys ja opasteet niin talon ulkopuolella kuin sisätiloissa”, ”Kirjasto toimii kolmessa kerroksessa ja talosta puuttuu hissi”.

Lähikirjastoja oli Itä-Suomessa 32 prosentissa kirjastolaitoksia. Lähikirjastot olivat tasoltaan vaihtelevia. Puutteita oli esteettömyydessä, muunneltavuudessa ja tilojen kunnossa enemmän kuin pääkirjastoissa. Lähikirjastot lisäsivät kirjastopalvelun kokonaissaavutettavuutta etenkin omatoimipalvelun avulla, mutta palveluvalikoima ja -tarjonta oli suppeampi kuin pääkirjastossa: ”Kirjastossa on tilaa pienen taajaman tarpeisiin, mutta tila ei ole muunneltavissa erilaisia käyttötarpeita varten”, ”Lähikirjastoissa on paljon eroja mm. saavutettavuuden näkökulmasta. Osa on omatoimikirjastoja, joiden aukioloajat ovat erittäin hyvät, mutta niiden tilat eivät ehkä niin monipuolisia, sillä omatoimikäyttöön on rakennettu selkeitä tiloja, joissa ei välttämättä mahdollistu monipuolinen toiminta”.

 

Kirjaston käyttö

Fyysiset käynnit ovat vähentyneet Itä-Suomen kirjastoissa enemmän kuin koko maassa keskimäärin (Taulukko 5.6.2.1.). Itä-Suomessa fyysisten käyntien vähenemiseen on vaikuttanut kirjaston palvelupaikkojen väheneminen, jolloin kirjastopalvelun saavutettavuus on heikentynyt. Kirjastot ovat aktiivisesti kehittäneet verkkopalveluja ja hankkineet e-aineistoja, jotta palvelujen ja aineistojen saatavuutta saataisiin turvattua. Omatoimikirjastojen käyttöönotto on tasoittanut fyysisten käyntien laskevaa suuntaa ja asukaskohtainen vähennys oli vuosien 2018 ja 2019 välillä enää yksi prosentti. 

Kartta 5.6.2.1. Omatoimikirjastot Suomessa

Kuvio 5.6.2.1. Palvelupaikkojen muutosprosentti Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa vv.1999–2019

Kuvio 5.6.2.2. Hyötypinta-ala neliömetreinä/asukas Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa vuosina 2009 ja 2019

Kuvio 5.6.2.3. Omatoimiaukiolo prosenttia kokonaisaukiolosta Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa vuosina 2014 ja 2019

Kuvio 5.6.2.4. Kokonaisaukiolotuntien ja aukiolotuntien, jolloin henkilökunta paikalla muutosprosentti 2014 – 2019 Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa

Kuvio 5.6.2.5. Tilakustannukset Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa vv. 2010 - 2019

Kuvio 5.6.2.6. Tilakustannus euroa/asukas Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa vuosina 2010 ja 2019.

Kuvio 5.6.2.7. Tila-, henkilöstö- ja kirjastoaineistokustannukset/asukasluku 2010-2019 (100=2010) koko maa ja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Taulukko 5.6.2.1. Kirjastokäynnit Itä-Suomen AVI-alueen kirjastoissa 2009 ja 2019