Viittomakieliset ja coda-lapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Valtakunnallinen arviointi

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

  • Manner-Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu 30 viittomakieltä käyttävää lasta.
  • Manner-Suomessa esiopetukseen osallistuu 15 viittomakieltä käyttävää lasta.
  • Manner-Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu 31 coda-lasta.
  • Manner-Suomessa esiopetukseen osallistuu 8 coda-lasta.
  • Suomessa työskentelee 221 viittomakielentaitoista kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä tai avustavassa tehtävässä toimivaa henkilöä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen parissa.

Viittomakieltä käyttävistä henkilöistä ei ole Suomessa yhtenäistä rekisteriä. Tilastotieto on pirstaleista ja arvioihin perustuvaa. Kunnilta saatujen vastausten perusteella ei voida varmuudella todeta, että kaikki viittomakieltä käyttävät lapset olisivat tulleet laskennassa mukaan tai että kaikki ilmoitetut henkilöt tosiasiallisesti käyttävät viittomakieltä. Kyselyssä rajattiin pois tukiviittomat ja viitottu puhe. Vastauksissa saattaa tältä osin olla epätarkkuutta, koska osa kunnista oli ilmoittanut myös tukiviittomia käyttävät henkilöt lukuihin. Luotettavaa tietoa vuosina 2014–2019 syntyneiden viittomakieltä käyttävien ja coda-lasten (Children of Deaf Adults, kuurojen vanhempien kuulevat lapset) määrästä ei saada pelkästään kuntien varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kautta. Kyselyssä kuntia pyydettiin keräämään tietoa mm. terveydenhuollosta ja neuvolasta, mutta tietoa on ollut vaikea saada tai sitä ei ole saatu lainkaan.

Kyselyn vastausten perusteella viittomakieltä käyttäviä lapsia on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piirissä niin pieni joukko, että alueellista arviointia ei aineistosta ole mielekästä tehdä. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä oli vastausten mukaan alle 5, joten raportissa suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjien määrät päätettiin yhdistää. Raportissa käytetään jatkossa ainoastaan termiä ”viittomakieltä käyttävät”.

Alueellisesti voidaan todeta, että suurin osa viittomakieltä käyttävistä ja coda-lapsista sijoittuu Etelä-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Lounais-Suomen alueille. Viittomakieltä käyttävien opetus-, kasvatus- ja hoitotehtävissä sekä avustavissa tehtävissä olevien henkilöiden määrä sen sijaan on kaikkein suurinta Keski-Suomen alueella. Viittomakielentaitoisen henkilöstön suurempaa määrää Keski-Suomen alueella saattaa selittää se, että Jyväskylän yliopistossa toimii viittomakielen keskus, jonka päätehtävä on toteuttaa ja kehittää sekä koordinoida yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa viittomakieltä koskevaa ylintä tutkimusta ja koulutusta Suomessa.

Viittomakielentaitoista henkilöstöä näyttää olevan huomattavasti enemmän kuin viittomakieltä käyttäviä lapsia. Näyttäisi siltä, että viittomakielentaitoinen henkilöstö säilyy kunnassa, vaikka viittomakieltä tarvitseva lapsi siirtyy pois varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Edellä mainittu henkilöstö ei ole jakautunut tasaisesti, vaan keskittynyt muutamiin kuntiin.

 

Toimenpide-ehdotukset

  • Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tilastointia tulee kehittää äidinkielen merkitsemisen osalta (Varda, Vipunen).
  • Ehdotetaan perustettavaksi henkilöstön kelpoisuusrekisteri, joka voisi sisältää osaamisalueita, esimerkiksi tieto henkilön viittomakielentaidosta (Vardan osana).
  • Viittomakieltä käyttävien osalta tilastointia tulee kehittää äidinkielen merkitsemisessä väestörekisteriin (digi- ja väestötietovirasto, THL). Henkilöllä tulisi olla mahdollisuus ilmoittaa käyttävänsä useampaa kuin yhtä äidinkieltä.
  • Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laatu sekä yhdenmukaisuus tulee varmistaa viittomakielisten lasten osalta lainsäädännössä. Kun lapsen äidinkieli on viittomakieli, hänen tulee voida käyttää kieltään ja saada opetusta sekä varhaiskasvatusta omalla kielellään.
  • Tietoisuutta viittomakielisten ja coda-lasten kielellisistä oikeuksista tulee lisätä valtakunnallisesti tiedotuksen ja koulutuksen avulla.