Kirjastotilat

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kirjastotilat ovat muuttuneet verrattuna vuoden 2009 tilanteeseen?

Toimipaikat

Pääkirjastojen määrä vähentyi Länsi- ja Sisä-Suomessa vuodesta 2009 vuoteen 2019 seitsemällä. Maakunnittain tarkasteltuna Keski-Suomessa pääkirjastojen määrä pysyi samana, muissa maakunnissa pääkirjastot vähenivät 1–2 kappaleella. Alueen sivukirjastojen määrä väheni samalla aikavälillä 26:lla. Eniten sivukirjastojen määrä väheni Keski-Suomessa, 12 kirjastolla. Pirkanmaalla sivukirjastoja oli vuonna 2019 yhdeksän kappaletta vähemmän vuoteen 2009 verrattuna. Määrät ovat suurempia kuin koko maan suhteellinen muutos. Kirjastoautot vähenivät Länsi- ja Sisä-Suomessa kuudella. (Taulukko 5.6.5.1.) Suhteellisesti tarkasteltuna Länsi- ja Sisä-Suomessa tapahtuneet muutokset heijastelevat yleisesti koko valtakunnan tilannetta. Sivukirjastojen määrän väheneminen on ollut hieman nopeampaa. Suurin syy sivukirjastojen vähenemiseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella on ollut, koko maan tapaan, kuntaliitokset.

Kustannukset

Kustannusten kehittymisessä Länsi- ja Sisä-Suomessa on merkittäviä eroja kustannustyyppien välillä. Asukaslukuun suhteutettuna aineistokulut ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa noin kymmenyksen ja henkilöstökulut ovat pysyneet suunnilleen samana. Sen sijaan tilakustannukset ovat nousseet kymmenessä vuodessa yli 50 prosenttia. Trendi on sama myös valtakunnallisesti. (Kuvio 5.6.5.1.)

Aukioloajat

Kokonaisaukiolotuntien määrä on kasvanut erityisen merkittävästi Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa. Näissä maakunnissa on kehitetty voimakkaimmin omatoimikirjastopalveluja. Omatoimikirjastojen palvelupisteet lisäävät aukiolotuntien määrää merkittävästi, koska ne palvelevat usein myös iltaisin ja viikonloppuisin. Pirkanmaalla kokonaisaukiolotuntien kasvua on tullut kolmannes. Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa aukioloajat, jolloin henkilökuntaa on paikalla, ovat vähentyneet eniten.

Koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kirjastojen kokonaisaukiolon määrä on kasvanut 37 prosenttia vuosien 2009–2019 aikana. Samaan aikaan aukiolotunnit, jolloin kirjastossa on paikalla ja asiakkaiden saavutettavissa henkilökuntaa, on vähentynyt 8 prosenttia. Aukiolotuntien määrään nähden voidaan sanoa, että kirjastotilojen saatavuus on parantunut tarkastelujaksolla huomattavasti. (Kuvio 5.6.5.2.)

Omatoimikirjastojen aukiolo suhteessa kokonaisaukioloon on kasvanut vuodesta 2014 eniten Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Myös Pirkanmaalla kasvua on ollut yli kolmannes. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa omatoimikirjastoja on kehitetty toistaiseksi hieman vähemmän. Koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella omatoimiaukioloa on kokonaisaukiolosta jo yli kolmannes. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on muiden AVIen tapaan myöntänyt viimeisen viiden vuoden aikana runsaasti kehittämisavustuksia omatoimipalvelujen kehittämiseen. Omatoimikirjastopalvelun lisääntyminen on Länsi- ja Sisä-Suomen kuin valtakunnallisestikin merkittävin kirjastojen tiloja määrittävä ilmiö viimeisten vuosien aikana. (Kuvio 5.6.5.3.)

Käynnit

Fyysisten kirjastokäyntien määrä on vähentynyt vuosina 2009–2019 Länsi- ja Sisä-Suomessa kokonaisuudessaan hieman alle 7 prosenttia. Huomattavasti käyntien määrä on vähentynyt Keski-Pohjanmaan maakunnassa, lähes 30 prosenttia. Pirkanmaa on Länsi- ja Sisä-Suomessa ainoa maakunta, jossa fyysisten käyntien määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Kasvua on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 2016 saakka. Myös Etelä-Pohjanmaalla fyysisten käyntien määrä on kasvanut vuodesta 2016 eteenpäin. Keski-Pohjanmaalla fyysisten käyntien määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 saakka. (Taulukko 5.6.5.2.)

 

Kuvio 5.6.5.1. Aineisto-, henkilöstö- ja tilakustannusten kehitys Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 2009–2019 (indeksi = 100).

Kuvio 5.6.5.2. Aukiolotuntien muutos Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 2014–2019 prosentteina.

Kuvio 5.6.5.3. Omatoimikirjaston aukiolo prosentteina kokonaisaukiolosta Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 2014–2019.

Taulukko 5.6.5.1. Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kirjastojen toimintayksikköjen määrän muutos vuosina 2009–2019.

Taulukko 5.6.5.2. Fyysiset kirjastokäynnit Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 2009–2019.