Kirjastotilat

Lapin aluehallintovirasto

Miten kirjastotilat ovat muuttuneet verrattuna vuoden 2009 tilanteeseen?

Toimipaikat

Lapissa kirjastojen toimipaikkojen määrä on muuttunut jonkin verran vuodesta 2009. Pääkirjastojen määrä on ennallaan ja siltä osin kirjastojen saavutettavuus on hyvä. Sen sijaan sivukirjastojen määrä on vähentynyt suhteellisesti eniten verrattuna koko maahan. Sivukirjastojen määrä on vähentynyt 56 prosenttia eli 14 kpl (25 -> 11). Sivukirjastojen lakkauttamiset ovat usein yhteydessä koulujen loppumiseen sivukyliltä. Myös Lapin ainoa laitoskirjasto on lopettanut toimintansa. Kirjastoautoja Lapissa on nyt yksi vähemmän kuin 10 vuotta sitten. (Taulukko 5.4.3.1.)

Kirjastojen kustannuskehitys Lapissa

Lapin kirjastoissa kustannusten kehittyminen vaihtelee kustannustyypeittäin paljon. Samaan aikaan kun kirjastojen tilakustannukset ja muut kulut ovat Lapin kirjastoissa kasvaneet, niin henkilöstökulut ja kirjastoaineistokulut ovat vähentyneet. Kuviossa 5.6.3.1. on esitetty tilanne Lapin aluehallintoviraston alueelta kymmenen vuoden ajalta. Tilakustannukset ovat nousseet yli 50 prosenttia ja muut kulut n. 30 prosenttia. Lapin kirjastojen toimintakulut ovat samalla aikavälillä nousseet kokonaisuudessaan 8,1 prosenttia. Kirjastot ovat siis joutuneet säästämään henkilöstökuluistaan ja kirjastoaineistokuluistaan, jotta tilakustannusten ja muiden kulujen osuus on pystytty kattamaan toimintamenoista.

Lapissa kirjastojen tilakustannukset ovat nousseet huomattavasti muuta maata enemmän. Hyötyneliöitä kohden nousu on ollut 56,6 prosenttia. Kokonaisuudessaan kirjastojen tilakustannukset ovat Lapissa nousseet lähes 53 prosenttia vuodesta 2010. Se on suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa. (Kuvio 5.6.3.2.) Asukasta kohden nousu ei ole ollut niin huomattava, koska samaan aikaan Lapin asukasmäärä on vähentynyt.

Kyselyn avovastauksissa nousee esille, että kirjastot pitävät nykyisiä tilavuokria kohtuuttomina käyttöön nähden. Todennäköisesti tilakustannusten nousuun on ollut syynä vanhenevien tilojen korjauskustannusten nousu ja useissa tiloissa todetut sisäilmaongelmat. Ne taas osaltaan johtavat lisääntyneeseen tilojen remontointitarpeeseen ja jopa kokonaan uusien kirjastotilojen suunnitteluun. Kyselyyn vastanneista 21:stä Lapin kunnista vain kuudella ei ole tilojen remontointi- tai muita suunnitelmia lähivuosina. Kahdessa kunnassa suunnitellaan kokonaan uusien kirjastotilojen rakentamista ja kahdeksassa kunnassa suunnitellaan kirjaston tilojen peruskorjausta.

Aukiolotunteja kohden tilakustannusten nousu ei ole ollut kovin merkittävä. Nousua on vuodesta 2010 lähtien ollut 15,3 prosenttia. Maltilliseen kustannusten nousuun on ollut syynä aukiolotuntien ja erityisesti omatoimiaukioloaikojen lisääntyminen.

Monilla kunnilla on suuriakin taloudellista vaikeuksia, ja lisääntynyt paine korjata tai uusia kirjastotiloja näkyy kustannusten nousuna. Lapissa myös kirjastoautoja ollaan lopettamassa taloudellisista syistä tai perinteiselle kirjastoautopalvelulle haetaan vaihtoehtoisia muotoja.

Kirjastojen hyötypinta-ala Lapissa

Lapissa kirjastojen tilat eivät juurikaan ole muuttuneet kymmenen vuoden aikana, koska pääkirjastot toimivat samoissa tiloissa kuin vuonna 2009. Pieni vähennys johtuu sivukirjastojen lakkauttamisista. Lapin kirjastoissa on hyötypinta-alaa keskimäärin 107,5 m2 / 1 000 asukasta (vuonna 2009 108,2 m2). Jo vanhentuneet kirjastopoliittiset suositukset määrittelevät kirjastotilojen suosituskooksi 100 m2 / 1 000 asukasta. Vuoden 2009 Peruspalvelujen arvioinnissa verrattiin vuosien 1999 ja 2009 tilannetta siitä, miten kunnissa saavutetaan suositusten mukainen tavoitetaso. Vuonna 1999 Lapin kunnista 55 prosenttia saavutti tavoitetason (100 m2 / 1 000 asukasta) ja vuonna 2009 jo 86 prosenttia. Suositusta käytetään Lapissa vielä, kun muutamissa kunnissa ollaan suunnittelemassa uusia kirjastotiloja. Vanhentuneen suosituksen käyttö johtuu siitä, että muutakaan ei ole. Kun kuntien asukasmäärät ovat vähentyneet, niin se johtaa aiempaa pienempien kirjastotilojen rakentamiseen. Tämä taas aiheuttaa sen, että palveluja joudutaan mahdollisesti karsimaan. Haasteena on, miten pieniinkin kuntiin saataisiin kirjaston toiminnalle tarpeelliset tilat. Lapissa on yksi alle 1 000 asukkaan kunta (kirjastotilan suosituskoko 100 m2?), kolme yli 1 000 asukkaan kuntaa (suosituskoko 150–200 m2), kuusi alle 3 500 asukkaan kuntaa (suosituskoko 300–350 m2) ja kaksi alle 4 000 asukkaan kuntaa (suosituskoko 350–400 m2). Asukasluvultaan pienissä kunnissa asukasmäärään suhteutettujen uusien kirjastotilojen neliömäärät voivat jäädä hyvin pieniksi ja kirjastotoiminnan kannalta riittämättömiksi. Pienten kuntien kirjastotilojen mitoituksessa vanhentuneita suosituksia ei ole syytä käyttää, koska niiden mukaiset mitoitukset eivät ole riittävät uusien kirjastolain mukaisten kirjastotilojen suunnittelussa.

Aukioloajat

Kun saatavuutta mitataan kokonaisaukiolotuntien määrällä, niin Lapissa kirjastojen saatavuus on kokonaisuudessaan parantunut. Siihen suurimpana vaikuttajana on ollut omatoimiaukioloaikojen lisääntyminen. Lapin kirjastojen varsinaiset aukiolotunnit (palveluaika) ovat lisääntyneet suhteellisesti vähemmän kuin muualla maassa. (Kuvio 5.6.2.) Lapissa kokonaisaukiolotuntien (omatoimiaika + palveluaika) lisäys on ollut 8,4 prosenttia, kun koko maassa lisäys on ollut 26,1 prosenttia. Varsinainen aukioloaika, jolloin henkilökunta on paikalla, on koko maassa vähentynyt omatoimiajan lisääntyessä. Lapissa palveluajan vähennys (2014–2019) on ollut 12 prosenttia. Omatoimikirjaston aukiolotunnit vuonna 2019 ovat Lapissa 36 prosenttia kokonaisaukioloajasta. Se on suhteessa samaa tasoa kuin muuallakin maassa. Vuonna 2014 Lappi oli muuta maata edellä omatoimiaukiolojen määrässä. Tuolloin Lapissa omatoimitunteja oli 15 prosenttia kokonaisaukiolosta ja muualla maassa 4 prosenttia. Tilanne on tasaantunut muutamassa vuodessa omatoimikirjastojen lisääntyessä. Kun kirjastoissa henkilökuntamäärä vähentyy ja kunnilla on entistä enemmän säästöpaineita, niin kirjastojen aukioloaikoja voidaan ylläpitää ja jopa lisätä tukemalla omatoimikirjastojen perustamisia. Kuvio 5.6.3.3. havainnollistaa omatoimiaukioloajan ja kirjastojen palveluajan suhteellista kehitystä Lapissa vuodesta 2014 alkaen. Omatoimiaika on lisääntynyt erityisen paljon kahden edellisen vuoden aikana. Syynä on ollut kirjastojen lisääntynyt aktiivisuus omatoimikirjastojen perustamisessa. Nähtävissä on sama kehitys vielä muutamia vuosia, jos aluehallintovirastot jatkossakin voivat tukea kirjastoja myöntämällä kehittämisavustuksia omatoimikirjastoille. Tilanne tasaantuu siinä vaiheessa, kun kaikissa kirjastoissa on käytössä omatoimiaika.

Käynnit

Lapissa fyysiset kirjastokäynnit ovat vähentyneet lähes neljänneksen (24,8 %) kymmenessä vuodessa. Koko maassa kirjastokäynnit ovat samana aikana vähentyneet 8,3 prosenttia. Lapin mittakaavassa määrä on huomattava: lähes puoli miljoonaa kävijää vähemmän kuin 10 vuotta sitten. Käytännössä kirjastokäyntien väheneminen kohdistuu kaikkiin kuntiin Lapissa. Vain muutamassa Lapin kunnassa kirjastokäynnit asukaslukuun suhteutettuna ovat hieman jopa lisääntyneet. Positiivisena esimerkkinä on Muonio, jossa kirjastokäynnit ovat lisääntyneet lähes 2 prosenttia vuodesta 2014. (Taulukko 5.6.3.1.)

 

Kuvio 5.6.3.1. Kustannusten kehitys Lapin kirjastoissa 2010–2019

Kuvio 5.6.3.2. Lapin kirjastojen tilakustannukset ja hyötypinta-alat / asukasluku

Kuvio 5.6.3.3. Lapin kirjastojen aukiolotunnit 2014–2019

Taulukko 5.6.3.1. Kirjastokäynnit Lapissa / asukasluku 2010–2019