Kirjastotilat

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Miten kirjastotilat ovat muuttuneet verrattuna vuoden 2009 tilanteeseen?

Kirjastojen toimipaikkojen määrä on vähentynyt, mutta tilakustannusten osuus kirjaston kustannuksista on kasvanut. Kirjastotilojen kunto on keskimäärin parantunut. Kokonaisaukiolo on kasvanut omatoimiaukiolon myötä, mutta henkilöstön läsnäolo hiukan vähentynyt.

Toimipaikat

Kirjastotiloja ja niiden käyttöä arvioitiin valtakunnallisesti edellisen kerran vuonna 2009.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella pääkirjastojen määrä oli vähentynyt 12 prosenttia kymmenen vuoden aikana, kuten koko maassa. Myös täällä pääkirjastoja oli muuttunut lähikirjastoiksi kuntaliitosten yhteydessä. Lähikirjastojen määrä oli noussut Pohjois-Pohjanmaalla neljällä, ja Kainuussa lähikirjastoja oli nyt kaksi vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2019 vain kahdessa Kainuun kunnassa oli lähikirjastoja, Pohjois-Pohjanmaalla lähikirjastoja oli 11 kunnassa. Puolet alueen lähikirjastoista sijaitsi Oulussa. (Taulukko 5.6.6.1.)

Vuosina 1999–2019 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimipaikkojen määrä (pää- ja sivukirjastot sekä kirjastoautot) oli vähentynyt vain 14:llä (16 %), joten pitkän aikavälin muutos oli pienempi kuin valtakunnallisesti (joka viides toimipaikka oli lopetettu).

Vaikka kirjastojen toimipaikkoja oli vähemmän, niiden yhteenlaskettu hyötypinta-ala oli suurempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Kymmenessä vuodessa sekä Kainuusta että Pohjois-Pohjanmaalta oli vähentynyt yksi kirjastoauto. Vuonna 2019 Kainuussa autoja oli jäljellä 5, Pohjois-Pohjanmaalla 12. Kirjastoautot olivat vähentyneet alueella viime vuosina samaa tahtia kuin koko maassa. Vuonna 1999 Kainuussa oli vielä 10 kirjastoautoa ja Pohjois-Pohjanmaalla 16.

Omatoimiaukioloaika kirjastossa otettiin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 2012 Hämeenlinnassa. Siitä lähtien omatoimiaukiolon määrä kirjastoissa on kasvanut nopeasti. Vuonna 2019 Kainuussa omatoimikirjastopalvelua tarjosi kolme neljäsosaa kunnista. Pohjois-Pohjanmaalla omatoimiaukioloa oli tarjolla alle puolessa alueen kunnista. Osassa kunnista omatoimisesti oli käytettävissä vain lehtisali.

Tilakustannukset, kunto ja sijainti

Tilakustannusten osuus kirjastojen toimintamenoista oli kasvanut koko maassa kymmenessä vuodessa keskimäärin kuusi prosenttiyksikköä. Suunta oli sama Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta kasvu hiukan maltillisempaa, vain kaksi prosenttiyksikköä.

Kirjastotilastoissa näkyi, että tilakustannukset suhteessa asukaslukuun olivat kasvaneet myös Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta kuitenkin vähemmän kuin koko maassa. Henkilöstö- ja aineistokulujen osuudet toimintamenoista olivat laskussa. Aineistomenot suhteessa asukaslukuun olivat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla laskeneet vielä enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. (Kuvio 5.6.6.1.)

Kirjastojen tilojen kunto oli keskimäärin parantunut. Vain yksi arviointikyselyyn vastanneista Kainuussa ja kolme Pohjois-Pohjanmaalla ilmoitti, että kirjastotiloissa ei ole tehty mitään muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kainuussa yhteen ja Pohjois-Pohjanmaalla neljään kuntaan oli rakennettu uusia kirjastotiloja. Kainuussa kolme neljäsosaa kunnista oli tehnyt pieniä remontteja ja kalustomuutoksia kirjastossa, Pohjois-Pohjanmaalla kaksi kolmasosaa. Lähes joka neljännessä kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla kirjastotiloja oli peruskorjattu, Kainuussa vain yhdessä kahdeksasta. Uusia kirjastotiloja oli rakennettu ja nykyisiä kirjastotiloja oli peruskorjattu Kainuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta pieniä korjauksia ja kalustomuutoksia oli tehty enemmän. Pohjois-Pohjanmaallakin uudisrakentamista oli harvemmissa kunnissa, mutta peruskorjauksia sekä pieniä remontteja ja kalustomuutoksia oli tehty valtakunnalliseen tahtiin.

Kirjastojen sijainti arvioitiin kymmenen vuotta sitten hiukan paremmaksi kuin nyt. Silloin vain kuuden kirjaston lähellä ei ollut muita palveluja. Nyt näitä kirjastoja oli yhdeksän.

Aukioloajat

Kirjastojen omatoimiaukiolon käyttöönotto oli vaikuttanut huomattavasti aukioloaikojen määrään.

Vuonna 2014 omatoimiaukiolon osuus oli vain kolme prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ei tuolloin vielä ollut omatoimiaukioloa lainkaan. Vuonna 2019 Kainuussa omatoimiaukiolon osuus kokonaisaukioloajasta oli lähes puolet ja Pohjois-Pohjanmaalla reilu kolmasosa. (Kuvio 5.6.6.2.). Omatoimiaukiolon tilastointi on aloitettu vuonna 2014.

Vain yksi vastaaja (4 %) Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella arvioi omatoimikirjastokyselyssä vuonna 2019, että omatoimisuus oli aiheuttanut henkilötyövuosien vähennystä tai muita kirjaston palveluihin liittyviä leikkauksia. Koko maassa näin arvioi tapahtuneen 12 prosenttia vastaajista.

Aukioloajat, jolloin henkilökuntaa on paikalla, olivat vähentyneet kuuden vuoden aikana koko maassa seitsemän prosenttia. Pohjois-Suomen AVIn alueella palveluajat olivat vähentyneet vähiten, vain kaksi prosenttia, mutta tilanne muuttui aivan toiseksi, kun tarkasteltiin asiaa maakunnittain. Pohjois-Pohjanmaalla aukioloajat, jolloin henkilökunta on paikalla, olivat lisääntyneet yhden prosentin, mutta Kainuussa aukiolotunnit, jolloin henkilökunta on paikalla, olivat vähentyneet lähes 20 prosenttia. (Kuvio 5.6.6.3.).

Käynnit

Vuosina 2009–2019 kirjastojen fyysiset käynnit olivat koko maassa vähentyneet keskimäärin vain prosentilla, vaikka toimipaikkojen määrä oli vähentynyt. Pohjois-Suomen AVIn alueella käynnit olivat vähentyneet enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla käynnit olivat vähentyneet 11 prosenttia ja Kainuussa peräti 34 prosenttia. Koko valtakunnan käyntilukuja nostivat vuonna 2019 Helsingin keskustakirjasto Oodin valtavat kävijämäärät. Myös Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastokäyntien lasku pysähtyi vuonna 2019. Kainuussa vähennystä edelliseen vuoteen oli vain yhden prosenttiyksikön verran ja Pohjois-Pohjanmaalla käynnit jopa aavistuksen kasvoivat (0,3 %). (Taulukko 5.6.6.2.) .

Kirjastojen verkkopalvelut ovat kehittyneet ja asiakkaat ovat tottuneet käyttämään niitä yhä enemmän. Esimerkiksi aineistoja varataan ja lainoja uusitaan verkossa. Samoin e-kirjojen ja muiden verkkopalvelujen määrä ja käyttö on lisääntynyt. Toisaalta kirjastoissa järjestetään yhä enemmän tapahtumia, mikä on lisännyt fyysisiä käyntejä.

Kun kirjastokäyntien määriä tarkasteltiin asukasta kohden kymmenen vuoden aikana, muutokset eivät keskimäärin olleet kovin isoja. Erot määrissä selittyivät osin väestömäärän muutoksilla. Käynnit asukasta kohden olivat kuitenkin vähentyneet hiukan enemmän Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuin koko maassa keskimäärin.

Kirjastokäynnit ovat säilyneet kirjastojen toiminnan määrällisenä mittarina, vaikka kirjastoasiointi on siirtynyt entistä enemmän verkkoon. TEAviisarin mukaan kaikki Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TEAviisari-kyselyyn vastanneet kunnat seurasivat kirjastokäyntien kehitystä ja lähes kaikki raportoivat niistä vuosittain kunnan toimintakertomuksessa tms. kunnan virallisessa asiakirjassa. 86 prosenttia Kainuun ja 63 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan kunnista oli esitellyt kirjastokäyntien kehitystä kunnan johtoryhmälle tai vastaavalle työryhmälle ja kaikki Kainuun kunnat ja lähes kaikki (96 %) Pohjois-Pohjanmaan kunnat olivat esitelleet lukuja luottamushenkilöille.

Kuvio 5.6.6.1. Aineisto-, henkilöstö- ja tilakustannusten kehitys suhteessa asukaslukuun Pohjois-Suomen AVIn alueella vuosina 2010–2019.

Kuvio 5.6.6.2. Omatoimiaukiolon osuus % kokonaisaukiolosta Pohjois-Suomen AVIn alueella vuosina 2014-2019.

Kuvio 5.6.6.3. Kokonaisaukiolo ja aukiolotunnit, jolloin henkilökunta paikalla Pohjois-Suomen AVIn alueella, muutos % 2014 ja 2019.

Taulukko 5.6.6.1. Pää- ja sivukirjastojen sekä kirjastoautojen määrät Pohjois-Suomen AVIn alueella maakunnittain 2009 ja 2019.

Taulukko 5.6.6.2. Fyysiset käynnit kirjastoissa Pohjois-Suomen AVIn alueella vuosina 2009 ja 2019.