Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Sivistys- ja kulttuuripalvelujen hoito kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien arvioimina.

Sivistys- ja kulttuuripalvelujen hoitoa on kunakin tutkimusvuonna kartoitettu seuraavien viiden palvelun osalta: kansalais-/työväenopistot, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut sekä nuorisopalvelut. Viimeksi mainitun palvelun kohdalla kysyttiin vuosina 1996, 2000 ja 2004 nuorisopalvelujen sijaan arvioita nuorisotoimesta, vuonna 2008 ja 2011 nuorisotiloista. Liikuntapalvelujen kohdalla kartoitettiin aiemmissa kyselyissä laajemmin liikunta-, urheilu- ja muut vapaa-aikapalveluita.

Sivistys- ja kulttuuripalvelut edustavat pääsääntöisesti kohtuullisen paljon käytettyjä kunnallisia palveluja. Omakohtaista käyttökokemusta omaavien osuudet ovat olleet suurimmillaan kirjastopalvelujen kohdalla, viimeisimmässä kyselyssä 66 prosenttia vastaajista. Liikuntapalveluja käyttäneitä oli lähes puolet, kulttuuripalveluita runsaat 40 prosenttia ja kansalais- tai työväenopiston palveluita runsas neljännes vastaajista. Nuorisopalvelut edustavat ainutta poikkeusta käytön yleisyyden osalta, kun käyttäneiden osuus jäi viimeisimmässä kyselyssä kuuteen prosenttiin vastanneista. Lukumääräisesti tarkastellen käyttäjien määrät vaihtelivat vuoden 2015 nuorisopalvelujen vajaasta 600 käyttäjästä kirjastopalvelujen vajaaseen 7000 käyttäjään. (liitetaulukot 2 ja 7).

Sivistys- ja kulttuuripalveluja käyttäneet kuntalaiset ovat lähes poikkeuksetta olleet erittäin tyytyväisiä ko. palvelujen hoitoon ja tyytyväisyys on kasvanut vuodesta 2011 vuoteen 2015. Käyttäjien antamat arviot niin kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluille kuin myös kansalais-/työväenopistoille ylittivät arviointiasteikolla 1-5 arvon 4 vuonna 2015. Kirjastot saivat korkeimman keskiarvon 4,49. Kirjastopalveluja käyttäneistä peräti 92 prosenttia piti sitä hyvin hoidettuna palveluna. Yli 80 prosenttia palvelun käyttäjistä oli tyytyväisiä myös kulttuuri-, liikunta- sekä kansalais- ja työväenopiston palveluihin vuonna 2015. Nuorisopalveluihin tyytyväisten käyttäjien osuus oli viimeisimmässä mittauksessa niinikään korkea, 62 prosenttia (keskiarvo 3,78 asteikolla 1-5). (taulukko 58, liitetaulukko 3)

Sivistys- ja kulttuuripalvelujen kohdalla on muiden palvelujen tapaan nähtävissä palvelua käyttäneiden paikoin selvästi ei-käyttäjiä positiivisemmat arviot palvelun hoidosta. Käyttäjien arviot palveluista paranivat tutkimusajankohdan aikana niin, että positiivisimmat arviot kunkin palvelun hoidosta löytyvät jakson lopusta vuoden 2015 kyselystä. (taulukko 58)

Taulukko 58. Kuntalaisten mielipiteet kunnallisten sivistys- ja kulttuuripalvelujen hoidosta vuosina 1996, 2000, 2004, 2008, 2011 ja 2015. Keskiarvot asteikolla 1-5; 1=erittäin huonosti hoidettu,…,5=erittäin hyvin hoidettu. Mitä korkeampi keskiarvo, sitä paremmin hoidettuna ko. palvelua pidetään. (Vuoden 2015 käyttäjäarvioiden mukainen suuruusjärjestys)