Muut liitteet

Liite 5.2.1. Hallinnonalakohtaiset siirtomenot aluehallintovirastoittain v. 2014-2016

Liite 5.2.2. Aluehallintovirastojen julkisoikeudelliset suoritteet vuonna 2016

Liite 5.2.3. Aluehallintovirastojen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuonna 2016

Liite 5.2.4. Aluehallintovirastokohtaiset tavoitteiden toteumat mittareittain v. 2016

Aluehallintovirastojen tavoitteiden toteumat mittareittain on jaettu viiteen osaan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden mukaan (liitteet 5.2.4.1., 5.2.4.2., 5.2.4.3., 5.2.4.4. ja 5.2.4.5.).

Liite 5.2.4.1. Aluehallintovirastokohtaiset tavoitteiden toteumat mittareittain v. 2016, osa 1 - lisätään ennakoivaa ohjausta, omavalvontaa ja riskiperusteista valvontaa sekä syvennetään informaatio-ohjausta

Liite 5.2.4.2. Aluehallintovirastokohtaiset tavoitteiden toteumat mittareittain v. 2016, osa 2 - asiakkaiden oikeusturvaa koskevat asiat ratkaistaan aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin

Liite 5.2.4.3. Aluehallintovirastokohtaiset tavoitteiden toteumat mittareittain v. 2016, osa 3 - lupa-, valvonta- ja valtionavustusprosesseja digitalisoidaan ja käsittely yhdenmukaistuu, nopeutuu sekä tehostuu

Liite 5.2.4.4. Aluehallintovirastokohtaiset tavoitteiden toteumat mittareittain v. 2016, osa 4 - häiriötilanteiden kokonaisvaltainen hallinta ja yhteistyö paranevat

Liite 5.2.4.5. Aluehallintovirastokohtaiset tavoitteiden toteumat mittareittain v. 2016, osa 5 - muut tavoitteet

Liite 5.2.5. Aluehallintovirastojen tulostavoitteiden toteumat v. 2014-2016, erillinen liite

Erillisessä liitteessä 5.2.5. esitetään aluehallintovirastojen tulostavoitteiden toteumat aluehallintovirastoittain vuosilta 2014-2016:

Aluehallintovirastojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet on esitetty varsinaisen asiakirjan tekstiosuudessa (taulukot 1.3.1. – 1.3.5.).

Liite 5.2.6. Aluehallintovirastojen henkilötyövuodet, vuodet 2014-2016

Liite 5.2.7. Etelä-Suomen aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2014-2016

Liite 5.2.8. Lounais-Suomen aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2014-2016

Liite 5.2.9. Itä-Suomen aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2014-2016

Liite 5.2.10. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2014-2016

Liite 5.2.11. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2014-2016

Liite 5.2.12. Lapin aluehallintoviraston henkilötyövuodet, vuodet 2014-2016

Liite 5.2.13. Aluehallintovirastojen nettobudjetoidut tulot, v. 2014-2016

Liite 5.2.14. Aluehallintovirastojen ympäristötilinpäätös

Kestävä kehitys kirjanpitoyksikön toiminnassa

Vuonna 2016 valtion virastojen toimintaa on vahvasti linjannut pääministeri Sipilän hallitusohjelma (toukokuu 2015). Hallitusohjelmassa tulevaisuuden visiona on, että Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle, kestävälle kehitykselle sekä ennakkoluulottomalle uudistamiselle kokeiluja ja digitalisaatiota hyödyntäen. Uhkana tunnustetaan ekologiseen kestävyyteen liittyvät ongelmat, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön saastuminen.

Kirjanpitoyksikön toimitilat

Kirjanpitoyksikkö noudattaa valtion toimitilastrategiaa, jonka mukaan virastojen toimitilojen yhteiskuntavastuullisuuteen kuuluu huomioida vaikutukset ympäristöllisesti, kestävän kehityksen ja laadukkaan rakennetun ympäristön kannalta. Toimitilojen vuokraukseen liittyy aina kiinteistöjen merkittävä vaikutus energian kulutukseen ja ympäristön kuormitukseen. Kirjanpitoyksikön virastot toimivat pääosin Senaatti-kiinteistöjen toimitiloissa. Yhteiskuntavastuullisuuteen velvoitettu Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt mm. käyttäjäsähköprojekteja, joihin myös kirjanpitoyksikkö osallistuu jo useilla paikkakunnilla (http://www.senergia.fi/sivu/fi/kohteet/ ).

Kirjanpitoyksiköllä oli maistraatit mukaan lukien vuoden 2016 lopulla vuokrattuna 72 000 lämmitettyä neliötä ja määrä on jatkuvasti vähentynyt virastojen perustamisajankohtaan nähden. Tästä alasta noin 73 % on valtion toimitilastrategian määrittelyn mukaista toimistotilaa. Yleisöpalvelutiloja kirjanpitoyksiköllä n. 6 % pinta-alasta ja erillisiä arkistotiloja 4 %, joka määränä on vähenevä. Toiminnan tiloja (mm. juhla- ja vihkitilat) ja muuta erikseen määriteltävää tilaa on n. 17 %. Virastojen toimitilahallinnon tavoitteena pidetään valtion toimitilastrategian mukaista 18 toimistokäyttöistä m2/htv peruskorjatuissa tiloissa. Yhteisen Hallinnon tilahallintajärjestelmän (HTH) avulla voidaan seurata myös toimitilankäytön ympäristövaikutuksia; esim. kirjanpitoyksikön toimitilojen päästöt vuonna 2016 olivat 2 329 tnCO2e/v (2015:2 789 ja 2014:2 895tnCO2e/v) ja huonealaa kohden noin 30,11 kgCO2e/m2/v (vastaavasti 2015:37,2 ja 2014:34,3 kgCO2e/m2/v). Muuttuvia lukuja voidaan tulkita myös mm. vuosien säävaihteluilla, rakennusten korjaustoimilla ja/tai aluehallintovirastojen vanhojen kulttuurihistoriallisten rakennusten heikolla energiatehokkuudella. HTHn mukaan vuonna 2016 kirjanpitoyksikön toimitilat kuluttivat energiaa 16 350MWh, josta jäähdytys kulutti 76MWh, lämmitys 9 635MWh ja sähkönkäyttö 6 639MWh.

Kirjanpitoyksikön hankintatoimi

Kirjanpitoyksikössä yhteishankintavelvoitteen mukaisista puitesopimushankinnoista oli vuonna 2016 noin 80 % Hanselin ympäristötunnusten mukaisten hankintasopimusten piirissä.

Digitalisaation ja sitä edistävien kehittämishankkeiden, mm. sähköisen arkistoinnin ja skannattujen asiakirjakäsittelyiden, sähköisen asiakaspalvelun (mm. ATOMI-hanke) tai aluehallintovirastojen työympäristökonseptin, sivutuotteena on myös yleisesti vähäisempi paperinkäyttö. Paperinkäytön väheneminen näkyy myös painatuspalveluiden käytön jatkuvana vähenemisenä ja vastaavasti on virastoissa siirrytty myös loppuvuodesta merkittävässä määrin 2016 digijulkaisujen tilaamiseen sekä ja sähköiseen mediaseurantaan tilattujen sanomalehtinippujen sijaan.

Matkustus

Kirjanpitoyksikön kaikilla työasemilla oli vuoden 2016 aikana käytettävissä valtion yhteisen verkkoviestintäratkaisun VYVIn tarjoama videoneuvottelumahdollisuus Lync/Skype. Lisäksi on käytössä yhteiskäyttöisiä videokokouslaitteistoja. Joustava monipaikkainen työ ja etätyö voivat osaltaan vähentää liikenteen ja toimitilojen käytön aiheuttamaa ympäristökuormaa. Matkustusmuodoista eniten päästöjä aiheuttava lentomatkustus on edelleen vakiintunut noin kahteentuhanteen vuotuiseen lentomatkaan, joista vain hieman yli sata lentoa tehtiin ulkomaille. Matkustamista junalla maakunnista pääkaupunkiin tarvitaan edelleen videoneuvottelulaitteista huolimatta. Neljä yleisintä yhteysväliä ovat reitit Helsingistä Hämeenlinnaan, Tampereelle, Turkuun ja Kouvolaan. Linja-autoyhtiöiden välinen lisääntynyt kilpailu suurempien kaupunkien reiteillä on suosinut myös linja-autolla matkustavia.

Maksettujen kilometrikorvausten määrä kirjanpitoyksikössä oli yli 1,2 milj. km jo neljäntenä vuotena peräkkäin. Vuonna 2016 maksetut korvaukset oman auton käytöstä julkisen taksan mukaan laskivat edelleen. Kilometrikorvauksia maksettiin yhä selvästi enemmän kuin korvausta oman auton käytöstä julkisen mukaan, sillä virastojen ydintoiminnassa virka-autojen käyttö tai julkinen liikenne eivät riitä mm. alueen asiakaskäynteihin. Tehokas tarkastustoiminta ja kasvavat tulostavoitteet edellyttävät usein henkilöautoilun joustavuutta. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel on luonut satunnaisiin matkustustarpeisiin ja välttämättömään virkamatkustukseen myös lyhytaikaisen autovuokrauksen sekä tilausajojen puitesopimusjärjestelyt.  Näihin kirjanpitoyksikössä käytettiin vuonna 2016 n. 84 000 euroa, kun virka-autojen pitkäaikaiseen leasingiin käytettiin vielä kaksinkertainen summa eli yli 173 000 euroa.

Kotimaan hotelliyöpymisiä kertyi kirjanpitoyksikössä vuonna 2016 vajaa 2 300 kappaletta, (2015: 2 336 ja 2014 yhteensä 2 346 yöpymistä).  Vuoden aikana yöpymisiä kertyi kuitenkin siis keskimäärin vain noin yksi yö per virkamies. Kaikki kotimaiset sopimuskumppanimajoitusliikkeet toimivat yhteishankintayksikön ympäristövaatimusten mukaisesti ts. ottavat julkisesti vastuullisuuden ja ympäristöasiat huomioon markkinoinnissaan ja palvelutuotteissaan. Palveluhankinnassa on pyydetty pakollinen selvitys ympäristönhoitotoimenpiteistä. Ulkomaiset yöpymiset muodostavat kirjanpitoyksikön virkatehtävissä vain pienen osan.