Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionavustukset jakautuvat investointi- ja kehittämisavustuksiin. Valtionavustuksilla tuetaan kuntien peruspalveluja, edistetään erityisesti hyvinvointipalvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Investointiavustukset

Kirjastotoimi

Aluehallintovirastot maksoivat edelleen kirjastojen perustamishankkeiden jälkirahoitteisia ja toteutusaikaisia valtionavustuksia. Vuodesta 2016 lukien aluehallintovirasto ei enää myöntänyt valtionavustusta uusiin perustamishankkeisiin, koska valtionavustukset siirrettiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Avustusten maksatus jatkuu vuoteen 2024 saakka.

Liikuntatoimi

Liikuntapaikkojen rakentamisavustusten myöntämisessä painotettiin laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille tarkoitettujen liikuntapaikkojen kuten koulujen pihojen sekä uima- ja liikuntahallien rakentamista ja peruskorjaamista. Rakentamisavustusten painospisteenä oli kaikille avoimet, asuinympäristöihin ja koulujen yhteyteen sijoitetut lähiliikuntapaikat.

Oppilaitosten perustamishankkeet

Oppilaitosten perustamishankkeisiin maksettiin jälkirahoitteisia valtionosuuksia ja -avustuksia. Toteutusaikaiset valtionavustukset maksettiin loppuun hankkeisiin tehtyjen tarkastuskäyntien jälkeen. Avustuksilla tuettiin terveellisiä ja turvallisia sekä toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia oppimisympäristöjä. Avustusten maksatus jatkuu vuoteen 2024 saakka.

Kehittämisavustukset

Kirjastotoimen kehittäminen

Kirjastotoimen valtionavustuksilla kehitettiin yleisten kirjastojen palveluja ja toimintaa. Avustuskohteina olivat erityisesti kirjastopalvelut ja prosessit, käyttäjäystävälliset palvelut ja tuotteet sekä monikulttuurisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen. Myös digitaalisten sisältöjen käyttöönottoa, mediakasvatusta, lukemisharrastusta ja oppimista edistettiin avustuksin. Harkinnanvaraiset avustukset ovat kirjastoille tärkeitä kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välineitä, mikä pyritään osoittamaan entistä selvemmin. Valtionavustusten vaikuttavuuden seurantaa pyrittiin kehittämään kysymällä avustuksen hakijoilta hankkeen tarkka tavoite ja tavoitteen seurannan mittarit. Nämä tulee raportoida hankkeen loputtua.

Liikuntatoimen kehittäminen

Valtionavustuksilla tuettiin lasten ja nuorten liikunnan kehittämistä, aikuisten terveyttä edistävää liikuntaa sekä maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla. Avustuksilla vaikutettiin liikunnallisen elämäntavan yleistymiseen ja liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen niin alueellisesti kuin taloudellisesti. Lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan perustaa luotiin koulujen toimintakulttuurin liikunnallistamiseen suunnatuilla avustuksilla. Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on tukea koulujen liikunnallista toimintakulttuuria edistämällä oppilaiden liikkumista, oppimista ja osallisuutta koulupäivän aikana.

Nuorisotoimen kehittäminen

Nuorisotoimen valtionavustuksilla vahvistettiin nuorten osallisuutta ja tuettiin arjen rakentumista. Etsivän nuorisotyön avustuksella toimialueelle palkattiin etsivän nuorisotyön ammattilaisia, jotka auttoivat nuoria arjenhallinnan asioissa. Lisäksi tuettiin alueen nuorten työpajoja, joiden avulla autettiin pääosin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai muulla tavoin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Harrastustoiminnan avustuksilla tuettiin kerhoja ja päiväleirejä. Kehittämisavustuksella tuettiin nuorisotyön ja – toiminnan alueellisia ja paikallisia kehittämishankkeita, joiden avulla alueelliset ja paikalliset nuorisoalan toimijat edistävät nuorisotoimialan ja nuorisotyön kansainvälistymistä.

Opetustoimen kehittäminen

OSAAVA-ohjelman (2010–2016) mukaisten valtionavustusten kautta perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta järjestävät tahot kehittivät opetushenkilöstönsä osaamista ja henkilöstökoulutuksensa rakenteita. Tukea on suunnattu opetuksen laadun, henkilöstön hyvinvoinnin ja tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistamiseen.

Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kustannuksiin myönnettiin valtionavustusta neljälle saamelaisten kotiseutualueen kunnalle. Saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi Lapin aluehallintovirastosta maksettiin saamelaiskäräjille valtionavustusta jaettavaksi edelleen saamelaisalueen kunnille. Kummankin valtionavustuksen tarkoituksena oli turvata saamelaislasten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen peruspalveluissa.

Taulukko 1.3.7. Hallinnonaloittain jaetut valtionosuudet ja -avustukset kirjanpitoyksikkötasolla kolmelta vuodelta

Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen

Rahoituksella mahdollistettiin yliopistotasoinen terveyden tutkimus ja hankkeiden rahoitus. Erityisvastuualueelle nimetty tutkimustoimikunta vastaa hankkeiden hyväksymisestä rahoituksen piiriin. Näin rahoitettu lääketieteellinen tutkimus yltää monesti kansainvälisessä tiedeyhteisössä korkealle tasolle ja sillä on merkittävää vaikutusta alan kehittymiseen sekä elinkeinoelämän intensiivisyyteen ja innovaatioihin terveydenhuollon alalla.

Valtionkorvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin

Koulutustoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen edesauttaa yliopistoja korkeatasoisen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen toteuttamisessa eri alueiden yliopistoissa. EU:n ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti yleislääketieteen erityiskoulutus vaaditaan, jotta laillistettu lääkäri voi toimia sosiaalivakuutusjärjestelmän piirissä. Valtionkorvaukset lääkärikoulutukseen mahdollistavat terveyspalvelujen organisoimisen ja siten turvaavat kuntalaisten palvelujen saatavuuden. Korvaukset mahdollistavat lääkärien ja hammaslääkärien erikoistumisopintoihin liittyvän käytännön harjoittelun ja osaltaan helpottavat terveydenhuollon yksiköiden resurssitilannetta. Erikoistumisopintoihin myönnetyt korvaukset kohdistuvat niin sairaaloihin, terveyskeskuksiin kuin muihinkin terveydenhuollon yksiköihin.

Rahoituksen tuella ja hajautetulla koulutuspaikkaverkostolla nopeutetaan lääkäreiden EU-pätevyyden saamista, erikoislääkäreiksi ja hammaslääkäreiksi valmistumista sekä työllistymistä. Samalla koulutuspaikkakunnilla terveyspalvelujen saatavuus ja laatu paranee, erikoisosaaminen vahvistuu, vuorovaikutus tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välillä kasvaa sekä lääketieteellinen verkostoituminen lisääntyy.

Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavat korvaukset

Kyse on sekä yksilöiden oikeusturvan ja yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden kannalta merkittävästä selvitystyöstä. Selvitystyö on moniviranomaistoimintaa, ja vuosittain selvitettäväksi tulee yhä pidempikestoisia, monimutkaisempia ja vaativampia tapauksia. Rahoitus tukee korkeaa ammatillista osaamista epäilyjen selvittämisessä, tutkimusmenetelmien laadun kehittymistä sekä lapsen ja perheen elämän hallinnan paranemista.

Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin

Valtio maksaa puolet kuntien perustoimeentulotuen kustannuksista. Korkealla valtionosuusprosentilla pyritään varmistamaan perustoimeentulotuen saatavuuden yhdenvertaisuus koko maassa. Sosiaalinen eriarvoistuminen ja osallisuuden vähentyminen ovat usein vaarana toimeentulon heikentyessä ja elintason laskiessa. Syrjäytymisen lisääntyminen (esim. pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, toimeentulotuen varassa eläminen) lisää riskiä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvusta ja rikollisuuden noususta sekä viime kädessä yhteiskuntarauhan särkymisestä.

Avustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon sisäilma – ja kosteuskorjausavustuksiin

Valtionavustuksen käytölle on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ehtoja, jotka velvoittavat avustuksen saajia korjaamaan rakennukset laadukkaasti. Korjausavustusten ehdot ja rakennusten sisäilma- ja kosteusvaurioiden tutkimusten ja korjaustoimenpiteiden jälkikäteinen arviointi on osaltaan vaikuttanut ammatillisen osaamisen paranemiseen sekä rakennusten korjaustarpeen arvioinnissa, sisäilma ja kosteusvaurioiden toteamisessa että korjausrakentamisen työtapojen vaikutusten arvioimisessa.

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen

Saamelaiskäräjille maksettiin valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen saamelaisalueella. Saamelaiskäräjät jakoivat avustuksen saamelaisalueen kunnille. Avustuksella palkattiin saamenkielistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa.