Talousarvion toteutuminen

Tuloarviotilit

Tuloarviotilien loppusumma oli 189,6 milj. euroa. Vuonna 2015 vastaava summa oli 180,5 milj. euroa. Suurin kertymä oli edelleen apteekkimaksujen tilillä 11.04.03, yhteensä 172,5 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli yli 8 milj. euroa. Apteekkimaksut pohjautuvat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tekemiin päätöksiin, joilla apteekeille on niiden liikevaihtoon perustuen vahvistettu vuosittain kannettava veronluonteinen maksu.

Valtionapujen palautuksia kertyi yhteensä hiukan alle 13,3 milj. euroa. Palautusten määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 2,2 milj. eurolla. Palautuksista 10,9 milj. euroa kertyi momentille 12.33.98.3 Valtionosuus kunnille perustoimeentulotukeen, jossa lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,2 milj. euroa.

Nettobudjetoidut tulot

Aluehallintovirastojen nettobudjetoituja tuloja kertyi yhteensä hiukan alle 13,4 milj. euroa. Vastaava summa vuonna 2015 oli 12,9 milj. euroa.

Tulokertymä kasvoi peruspalvelut, oikeusturva ja luvat – vastuualueen suoritteiden osalta. Alkoholilainsäädännön nojalla perittäviä sekä yksityisen sosiaalipalvelujen valvonnasta ja yksityisen terveydenhuollon palvelujen valvonnasta perittäviä maksuja kertyi yhteensä 6,5 milj. euroa, kun vastaava luku vuonna 2015 oli noin 6 milj. euroa. Kasvua tuli kaikkien aluehallintovirastojen osalta. Kasvu selittyy osaltaan sillä, että kustannusvastaavuuden nostamiseksi ja aiheuttamisperiaatteen paremmaksi toteuttamiseksi maksujen rakennetta muutettiin ja maksuja korotettiin vuoden 2016 alusta alkaen. Korotus oli suuruudeltaan 2-8 %, mutta joidenkin suoritteiden osalta tätäkin korkeampi. Lisäksi Valviralle tilitettävän terveydenhuollon vuosimaksun osuutta alennettiin 50 %:sta 40 %:iin vuosimaksusta. Näiden lisäksi myös alkoholilupien kappalemäärän kasvu osaltaan vaikutti alkoholilainsäädännön nojalla perittävien maksujen kertymän kasvuun. 

Muiden julkisoikeudellisten tulojen kertymä aleni noin 0,1 milj. eurolla. Tulokertymän aleneminen johtui lähinnä siitä, että aluehallintovirastoista poistuivat maksulliseen toimintaan liittyvinä tehtävinä kansainväliset tiedoksiannot, läänineläinlääkärien antamat vientitodistukset ja vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloaikojen poikkeusluvat. 

Ympäristölupatulojen kertymä oli 5,4 milj. euroa. Vastaava luku vuonna 2015 oli hiukan alle 5,6 milj. euroa. Tulokertymä aleni Itä-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen osalta ja muiden osalta hiukan kasvoi. Aiempaa jonkin verran pienemmän tulokertymän taustalla oli tehtyjen lupapäätösten lasku. Määrän laskuun vaikuttivat erityisesti henkilövaihdokset ja henkilöstöresurssin väheneminen, mutta myös osaltaan se, että uusia lupahakemuksia tuli vireille aiempaa vähemmän. 

Yhteistoiminnan kustannusten korvauksia valtion virastoilta ja laitoksilta (muut toiminnan tuotot) kertyi yhteensä 525 673 euroa, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 203 928 euroa. (Taulukko 1.7.1. ja kuvio 1.7.2.)

Työsuojelun vastuualueen nettobudjetoitujen tulojen määrä oli 204 439 euroa ja vastaava summa vuonna 2015 oli 154 442. Kasvu johtuu asbestilainsäädännön muutoksesta, jonka myötä asbestinpurkutyölupien määrä lisääntyi merkittävästi. Vuonna 2016 näitä lupia myönnettiin 113 kappaletta ja tuloja kertyi 79 100 euroa, kun vastaavat luvut vuonna 2015 olivat 20 kappaletta ja 9 500 euroa. (Taulukko 1.7.2. ja kuvio 1.7.3.)

Taulukko 1.7.1. Aluehallintovirastojen nettobudjetoidut tulot pl. työsuojelu vuonna 2016

Kuvio 1.7.2. Aluehallintovirastojen nettobudjetoidut tulot vuonna 2016

Taulukko 1.7.2. Työsuojelun nettobudjetoidut tulot vuonna 2016

Kuvio 1.7.3. Työsuojelun nettobudjetoidut tulot vuonna 2016

Toimintamenot

Aluehallintoviraston toimintamenomomentille 28.40.01 myönnettiin nettomäärärahaa 54 987 000 euroa. Tämä oli 126 000 euroa enemmän kuin vuonna 2015 (54 861 000 euroa). Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden toimintamenomomentille 33.02.07 myönnettiin nettomäärärahaa 25 333 000 euroa, joka oli 1 778 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015 (27 111 000 euroa). (Taulukko 1.7.3.)

Aluehallintovirastojen bruttomenot vuonna 2016 (mom. 28.40.01) on esitetty kuviossa 1.7.4.

Momentin 28.40.01 bruttomenot vähenivät 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kuluista pieneni 4,6 %. Suurimmat vähennykset koskivat toimistotarvikkeita 15 % sekä lämmitys- ja sähkökuluja 5 %. Toisaalta arvoltaan vähäisten koneiden ja laitteiden osuus kasvoi 13 %. Henkilöstökulut vähenivät 3,3 %.

Vuokramenot vähenivät 10,6 prosenttia. Toimitilavuokrat laskivat 11,3 %, mikä johtui Senaatin vuokrajärjestelmän muutoksesta sekä siihen liittyvästä budjetointitavan muutoksesta. Muutoksen johdosta Senaatin kiinteistöjen vuokrat laskivat vuoden 2016 alusta 15 %. Vuokranalennus ei koskenut yksityisiä vuokranantajia. Käytännössä aluehallintovirastojen vuokrataso pysyi alennus huomioon ottaen ennallaan.

Palveluiden ostot lisääntyivät 5 %. Suurimpina lisäyksinä olivat vartiointi- ja turvallisuuspalvelut 50 %, ravitsemuspalvelut 18 % ja virkistyspalvelut 45 %. Palkeiden palvelumaksut vähenivät 8 %. Työterveyshuollon kustannusten palautusta saatiin kaksinkertainen määrä verrattuna edelliseen vuoteen (388 000 euroa). Kuljetusvälineiden sekä koneiden ja laitteiden vuokrat lisääntyivät, kun taas tietokoneiden vuokrat vähenivät. Muut kulut pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

Työsuojelun bruttomenot vuonna 2016 (mom. 33.02.07) on esitetty kuviossa 1.7.5.

Momentin 33.02.07 bruttomenot vähenivät 6,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennystä tapahtui kaikissa kuluryhmissä. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kuluista pieneni 4,6 %. Henkilöstökulut vähenivät 4,2 %. Vuokramenot vähenivät 11,5 prosenttia, suurimpana eränä muiden koneiden ja laitteiden vuokrat. Eniten vähennystä tapahtui palveluiden ostoissa, peräti 27,4 %.  Suurin osa koski asiantuntija- ja tutkimuspalveluja sekä atk-käyttömenoja. Muut menot vähenivät 19,6 %. Vähennys koski suurimmaksi osaksi matkakuluja.

Aluehallintovirastojen nettomenot (euroa) on esitetty taulukossa 1.7.4.

Toimintavuoden toteutunut nettomääräraha oli 51 223 268 euroa. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä 10 533 043 euroa ja seuraavalla vuodelle siirtyi 14 296 774 euroa.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden nettomenot (euroa)  on esitetty taulukossa 1.7.5.

Toimintavuoden toteutunut nettomääräraha oli 26 183 607 euroa. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä 4 756 726 euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi 3 906 155 euroa.

Taulukko 1.7.3. Aluehallintovirastojen bruttomenot toimintamäärärahamomenteilla ml. työsuojelu, euroa

Kuvio 1.7.4. Aluehallintovirastojen bruttomenot vuonna 2016, mom. 28.40.01

Kuvio 1.7.5. Työsuojelun bruttomenot vuonna 2016, mom. 33.02.07

Taulukko 1.7.4. Aluehallintovirastojen nettomenot, euroa (mom. 28.40.01 ja 4.15.28.40.01)

Taulukko 1.7.5. Työsuojelun nettomenot, euroa (mom. 33.02.07 ja 4.15.33.70.01)

Muut menoarviotilit

Menoarviotilien loppusumma oli 646,7 milj. euroa, vuonna 2015 vastaava loppusumma oli 666,8 milj. euroa. Vähennys edelliseen vuoteen koski sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaa.

Menoarviotilit hallinnonaloittain vuosina 2014 - 2016 on esitetty kuviossa 1.7.6.

Sisäministeriön hallinnonalan suurin menoerä aiheutui alueellisten metsäpalojen tähystyslentojen kustannuksista 0,2 milj. euroa.

Valtiovarainministeriön hallinnonalan suurimmat menoarviotilit olivat aluehallintovirastojen ja maistraattien toimintamenomomentit sekä valtionosuudet ja – avustukset oppilaitosten sekä yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan suurimmat menoarviotilit olivat veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroista nuorisotyön edistämiseen (10,2 milj. euroa) sekä urheilu- ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (12,4 milj. euroa) myönnetyt määrärahat.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan suurin menoerä aiheutui palkkausmenoista.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan suurimmat menoerät aiheutuivat eläinlääkintähuollon menoista (5 milj. euroa).

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan suurimmat momentit olivat valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin 315 milj. euroa sekä valtion korvaukset terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin 92,7 milj. euroa.

Kuvio 1.7.6. Menoarviotilit hallinnonaloittain vuosina 2014-2016

Valtuudet

Aluehallintovirastoilla oli valtuuksia opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen osalta momentilla 29.10.34 Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin sekä momentilla 29.80.34 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuksien aikaisempien vuosien käyttö oli yhteensä 258,4 milj. euroa. Valtuuksiin liittyviä talousarviomenoja aiheutui raportointivuonna 39,4 milj. euroa. Myöhempien vuosien määrärahatarve on 57,2 milj. euroa.

Kirjanpitoyksikön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella on esitetty luvussa 2. Talousarvion toteumalaskelma.

Maistraattien talousarvion toteutuminen on kuvattu luvussa 1.11.