Toiminnallinen tehokkuus

Maistraattien henkilötyövuosimäärä vuonna 2016 oli noin 641,4 henkilötyövuotta, mikä oli 38,6 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2015. Henkilötyövuosimäärä sisältää harjoittelijat, työllistetyt sekä Euroopan kuluttajakeskus -hankerahoituksella palkatun henkilöstön.

Sisäisen hallinnon tehtäviä tehostettiin, joten substanssitoimintaan pystyttiin siirtämään lisäresursseja. Varsinaiseen substanssitoimintaan (pl virastokohtaiset tukipalvelut ja maistraattien yhteiset tehtävät sekä palkalliset poissaolot) käytettiin työaikaa noin 71,8 prosenttia kokonaistyöajasta, mikä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna (vrt. vuonna 2015 68,6 %). 

Toteumia vertailtaessa on huomioitava, että vuoden 2015 toteuma sisältää myös yhteisöoikeudellisiin palveluihin kohdistetun työajan (17,9 htv). Maistraattien paikallisviranomaistoiminta kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa loppui ja maistraattien asunto-osakeyhtiötehtävät siirtyivät Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.9.2015 lukien.

Maistraattien työajan jakauma vastuualueittain vuonna 2016 näkyy alla olevassa kuviossa.

Kuvio 1.11.1. Maistraattien työajan jakauma vastuualueittain vuonna 2016. Lähde: Kieku-raportti, HTV seurantakohteittain (talous)

Maistraattien substanssitoimintojen työajasta 28 prosenttia kohdistui holhoustoimen edunvalvontapalveluihin, 26 prosenttia henkilö-, perhe- ja perintöoikeudellisiin palveluihin, 7 prosenttia kuluttajaneuvontapalveluihin, 6 prosenttia todistajapalveluihin, vihkimisiin ja parisuhteen rekisteröintipalveluihin ja 5 prosenttia yhteiskunnan tietohuoltopalveluihin.

Virastokohtaisiin tukipalveluihin ja maistraattien yhteisiin tehtäviin käytettiin 6 prosenttia kokonaistyöajasta. Palkallisia poissaoloja oli 22 prosenttia kokonaistyöajasta.

Maistraattien työajan jakauman kehitys vastuualueittain vuosina 2014 - 2016 näkyy alla olevassa taulukossa.

Taulukko 1.11.1. Maistraattien työajanjakauma vastuualueittain 2014 – 2016

Yhteiskunnan tietohuoltopalvelujen suhteellinen henkilötyövuosimäärä pysyi ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Edellisvuodesta henkilötyövuosimäärä väheni 6,6 prosenttia.  Henkilötyövuosimäärän väheneminen johtui pääsääntöisesti rakennus- ja kiinteistötietojen ylläpidon suoritteiden vähenemisestä. Kunnat yhä enemmän vastaavat sopimusperusteisesti väestötietojärjestelmän rakennus- ja kiinteistötietojen ylläpidosta alueellaan. Myös tietopalvelun kysyntä kokonaisuudessaan laski.

Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen suhteellinen henkilötyövuosimäärä kasvoi 3 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Edellisvuodesta henkilötyövuosimäärä kasvoi 2,6 prosenttia. Kauppa- ja yhdistysrekisteriasioiden ja asunto-osakeyhtiötehtävien siirron myötä vapautuneita resursseja kohdistettiin holhoustoimeen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Myös talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien tehostamisen tuloksena vapautuneita resursseja kohdistettiin holhoustoimeen. Resurssien lisääminen oli tarpeen, koska holhoustoimen päämiesten lukumäärä kasvoi 3,2 prosenttia edellisvuodesta.

Kuluttajaneuvontapalvelujen suhteellinen henkilötyövuosimäärä pysyi ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Edellisvuodesta henkilötyövuosimäärä väheni 6,1 prosenttia. Eläköitymiset osaltaan vähensivät kuluttajaneuvontaan kohdistettua työaikaa.

Todistajapalvelut, vihkiminen ja parisuhteen rekisteröinti – vastuualueen suhteellinen henkilötyövuosimäärä pysyi ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Vuodesta 2015 henkilötyövuosimäärä laski 2,4 prosenttia.

Henkilö-, perhe- ja perintöoikeudellisiin palvelujen suhteellinen henkilötyövuosimäärä kasvoi 3 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Vuodesta 2015 henkilötyövuosimäärä nousi 8,6 prosenttia.  Ulkomaalaisten rekisteröintitehtäviin kohdistettiin lisäresursseja. Väestötietojärjestelmän henkilötietojen ylläpitoon liittyvät tehtävät kasvoivat turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä.

Virastokohtaisten tukipalvelujen ja maistraattien yhteisten tehtävien osuus kokonaistyöajasta laski 2 prosenttia vuodesta 2015. Vuoteen 2015 verrattuna henkilötyövuosimäärä laski 27,2 prosenttia. Sisäisen hallinnon tehtävien keskittäminen toiminnan tehostamiseksi vähensi virastokohtaisiin tukipalveluihin käytettyä työaikaa. Myös työajankohdennuksen perusperiaatteita tarkennettiin, mistä johtuen tukitoiminnoille lähinnä kohdistettiin tukitoimintojen ammattilaisten työaika ja vastaavasti substanssitoiminnoille kohdistettiin varsinaisiin työtehtäviin käytetty työaika.

Palkallisten poissaolojen osuus kokonaistyöajasta laski yhden prosentin vuoteen 2015 verrattuna. Edellisvuodesta henkilötyövuosimäärä väheni 10,7 prosenttia.

Alla näkyy maistraattien vuoden 2016 henkilötyövuosijakauma, jossa tukipalvelujen ja maistraattien yhteisten tehtävien sekä palkallisten poissaolojen henkilötyövuodet on vyörytetty muille vastuualueille niiden henkilötyövuosien suhteessa.

Kuvio 1.11.2. Maistraattien työajan jakauma vastuualueittain 2016 (htv/%), tukipalvelut, maistraattien yhteiset tehtävät ja poissaolot vyörytetty muille vastuualueille

Kuvio 1.11.1. Maistraattien työajan jakauma vastuualueittain vuonna 2016

Taulukko 1.11.1. Maistraattien työajanjakauma vastuualueittain vuosina 2014-2016

Kuvio 1.11.2. Maistraattien työajan jakauma vastuualueittain vuonna 2016 (htv/%)