Talousarvion toteutuminen

Tuloarviotilit

Tuloarviotilien loppusumma oli lähes 196,3 milj. euroa. Vuonna 2016 vastaava summa oli 189,6 milj. euroa. Suurin kertymä oli edelleen apteekkimaksujen tilillä 11.04.03, yhteensä 180,9 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 8,4 milj. euroa. Apteekkimaksut pohjautuivat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tekemiin päätöksiin, joilla apteekeille oli niiden vuoden 2016 liikevaihtoon perustuen vahvistettu vuosittain kannettava veronluonteinen maksu.  

Valtionapujen palautuksia kertyi yhteensä hiukan alle 12,5 milj. euroa. Palautusten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 milj. eurolla. Palautuksista 8,6 milj. euroa kertyi momentille 12.33.98.3 Valtionosuus kunnille perustoimeentulotukeen, jossa vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,3 milj. euroa.

Nettobudjetoidut tulot

Aluehallintovirastojen toimintamenomomentin nettobudjetoituja tuloja kertyi yhteensä hiukan alle 14,1 milj. euroa. Vastaava summa vuonna 2016 oli 13,4 milj. euroa. (Taulukko 1.7.1.)

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat – vastuualueiden tulokertymä kasvoi yksityistä sosiaalihuoltoa koskevien suoritteiden osalta. Tulokertymä niiden osalta oli yhteensä 0,8 milj. euroa, kun vastaava luku vuonna 2016 oli noin 0,65 milj. euroa. Kasvua tuli kaikkien aluehallintovirastojen osalta ja se selittyy sillä, että kustannusvastaavuuden nostamiseksi näiden suoritteiden maksuja korotettiin vuoden 2017 alusta alkaen keskimäärin 25 %:lla.  

Myös alkoholilainsäädännön nojalla perittävien maksujen osalta tulokertymä hiukan kasvoi, kun taas yksityistä terveydenhuoltoa koskevien suoritteiden osalta tulokertymä laski jonkin verran.

Toimintamenomomentin muiden julkisoikeudellisten tuottojen kertymä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna miltei ennallaan. 

Ympäristölupatulojen kertymä oli hiukan alle 4,9 milj. euroa. Vastaava luku vuonna 2016 oli 5,4 milj. euroa. Tulokertymä aleni Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen osalta, kun taas Itä-Suomen aluehallintoviraston osalta tulokertymä hiukan kasvoi ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston osalta säilyi suunnilleen ennallaan. Aiempaa pienemmän tulokertymän taustalla oli tehtyjen lupapäätösten määrän lasku. Vuonna 2016 Etelä-Suomen aluehallintovirastolla oli käytettävissä ruuhkien purkuun tarkoitettuja lisäresursseja, mistä syystä sen vuoden lupapäätösten määrä oli normaalia suurempi.  Myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston osalta lupapäätösten määrän laskuun vaikuttivat aiempia vuosia pienemmät henkilöstöresurssit.

Yhteistoiminnan kustannusten korvauksia valtion virastoilta ja laitoksilta (muut toiminnan tuotot) kertyi yhteensä yli 1,6 milj. euroa, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 525 673 euroa. Kasvu johtui Etelä-Suomen aluehallintoviraston valtiovarainministeriöltä laskuttamista ASTI-projektin menoista, jotka olivat yhteensä yli 1,03 milj. euroa. 

Työsuojelun vastuualueen toimintamenomomentille nettobudjetoitujen tulojen määrä oli 257 096 euroa ja vastaava summa vuonna 2016 oli 204 439 euroa. (Taulukko 1.7.2.)

Taulukko 1.7.1. Aluehallintovirastojen nettobudjetoidut tulot pl. työsuojelu vuonna 2017

Kuvio 1.7.2. Aluehallintovirastojen nettobudjetoidut tulot vuonna 2017

Taulukko 1.7.2. Työsuojelun nettobudjetoidut tulot vuonna 2017

Kuvio 1.7.3. Työsuojelun nettobudjetoidut tulot vuonna 2017

Toimintamenot

Aluehallintoviraston toimintamenomomentille 28.40.01 myönnettiin nettomäärärahaa 52 540 000 euroa. Tämä oli 2 447 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2016 (54 987 000 euroa). Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden toimintamenomomentille 33.02.07 myönnettiin nettomäärärahaa 24 308 000 euroa, joka oli 1 025 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2016 (25 333 000 euroa). (Taulukko 1.7.3.)

Aluehallintovirastojen bruttomenot vuonna 2017 (mom. 28.40.01) on esitetty kuviossa 1.7.4. Momentin 28.40.01 bruttomenot kasvoivat 1,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kuluista pieneni 7,2 %. Suurimmat vähennykset koskivat arvoltaan vähäisiä koneita ja laitteita 31 % sekä kirjoja, lehtiä ja muita painotuotteita 35 %. Henkilöstökulut vähenivät 4 % eli 1,9 miljoonaa euroa. Vähennyksestä oli lomarahaleikkauksen osuus vajaat 0,6 miljoonaa euroa ja työnantajamaksujen alennuksen (1,57 %) osuus noin 0,8 miljoonaa euroa. Kahdeksan henkilötyövuoden vähennys alensi henkilöstökuluja noin 0,6 miljoonalla eurolla.

Vuokramenot vähenivät 6 %. Palveluiden ostot lisääntyivät 38,7 %. Suurimpina lisäyksinä olivat atk-palvelujen ostot valtion virastoilta ja laitoksilta 97 %. Yksi iso menoerä aiheutui siitä, kun kirjanpitoyksikössä siirryttiin käyttämään Valtorin ylläpitämiä Valtti -tietokoneita. Palkeiden palvelumaksut vähenivät 10 %. Muut kulut nousivat 11% ja suurimpina menoerinä olivat matkustuspalvelut ja matkapäivärahat.

Työsuojelun bruttomenot vuonna 2017 (mom. 33.02.07) on esitetty kuviossa 1.7.5. Momentin 33.02.07 bruttomenot vähenivät 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennystä tapahtui lähes kaikissa kuluryhmissä. Muiden kulujen osuus pysyi samana. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kuluista pieneni 13,1 %. Henkilöstökulut vähenivät 3,8 %. Vuokramenot vähenivät 20 prosenttia, suurimpana eränä muiden tietokoneiden vuokrat. Palveluiden ostot vähenivät 11,2 %. Suurin osa koski tietotekniikan asiantuntijapalveluja sekä atk-käyttöpalveluita.

Aluehallintovirastojen nettomenot (euroa) on esitetty taulukossa 1.7.4. Toimintavuoden toteutunut nettomääräraha oli 51 333 431 euroa. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä 14 296 749 euroa ja seuraavalla vuodelle siirtyi 15 503 318 euroa.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden nettomenot (euroa) on esitetty taulukossa 1.7.5. Toimintavuoden toteutunut nettomääräraha oli 24 962 988 euroa. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä 3 905 989 euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi 3 251 132 euroa.

 

Taulukko 1.7.3. Aluehallintovirastojen bruttomenot toimintamäärärahamomenteilla ml. työsuojelu, euroa

Kuvio 1.7.4. Aluehallintovirastojen bruttomenot vuonna 2017, mom. 28.40.01

Kuvio 1.7.5. Työsuojelun bruttomenot vuonna 2017, mom. 33.02.07

Taulukko 1.7.4. Aluehallintovirastojen nettomenot, euroa (mom. 28.40.01 ja 4.16.28.40.01)

Taulukko 1.7.5. Työsuojelun nettomenot, euroa (mom. 33.02.07 ja 4.16.33.70.01)

Muut menoarviotilit

Menoarviotilien loppusumma oli 371,3 milj. euroa, vuonna 2016 vastaava loppusumma oli 646,7 milj. euroa.

Huomattava vähennys edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääasiassa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muutoksesta perustoimeentulotukien maksatukseen liittyen. Tukien maksaminen siirtyi kunnilta Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta lukien, eivätkä aluehallintovirastot enää maksaneet valtionosuuksia kunnille ao. toimintaa varten.

Menoarviotilit hallinnonaloittain vuosina 2015-2017 on esitetty kuviossa 1.7.6. Sisäministeriön hallinnonalan suurin menoerä aiheutui alueellisten metsäpalojen tähystyslentojen kustannuksista 0,2 milj. euroa. Valtiovarainministeriön hallinnonalan suurimmat menoarviotilit olivat aluehallintovirastojen ja maistraattien toimintamenomomentit (81 milj. euroa).

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan suurimmat menoarviotilit olivat nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön (19,2 milj. euroa), rahapelitoiminnan voittovaroista nuorisotyön edistämiseen (12,6 milj. euroa) sekä urheilu- ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (12,3 milj. euroa) myönnetyt määrärahat.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan suurin menoerä aiheutui palkkausmenoista (0,7 milj. euroa). Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan suurimmat menoerät aiheutuivat eläinlääkintähuollon menoista (5 milj. euroa).

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan suurimmat momentit olivat valtion korvaukset terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin 94,8 milj. euroa, työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot 21,1 milj. euroa sekä valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen 20 milj. euroa.

Kuvio 1.7.6. Menoarviotilit hallinnonaloittain vuosina 2015-2017

Valtuudet

Aluehallintovirastoilla oli valtuuksia opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen osalta momentilla 29.10.34 Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin sekä momentilla 29.80.34 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuksien aikaisempien vuosien käyttö oli yhteensä 223,3 milj. euroa. Valtuuksiin liittyviä talousarviomenoja aiheutui raportointivuonna 27,7 milj. euroa. Myöhempien vuosien määrärahatarve on 52,3 milj. euroa.

Kirjanpitoyksikön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella on liitteenä.